Lukion opettajille on varmaan tuttua se, että toisinaan törmää tutkimukseen tai artikkeliin, jota voisi käyttää omassa opetuksessa. Perinteisesti niitä on kopioitu ja leikattu ja liimattu monisteiksi, mutta tässä kohdassa iPad säästää opettajan työtä. Esimerkkejä:
Tiede-lehden numerossa 8/2008 on Annikka Mutasen hyvin kirjoitettu artikkeli "Mistä moraali syntyy?". http://www.tiede.fi/artikkeli/926/mista_moraali_syntyy_ Kunkin opiskelijan on helppo lukea se omalta koneeltaan. Olemme muuttaneet artikkelin käsitekartoiksi ja opetelleet samalla, kuinka asiatekstiä luetaan ja puretaan sieltä esiin pääväitteet ja niiden perustelut - tässä tapauksessa lukuisat viitteet tieteelliseen tutkimukseen.
Tänään opiskelimme suomalaisten uskonnollisuutta ja käytimme lähteenä netissä PDF-muotoisena olevaa tutkimusta "Uskonto suomalaisten elämässä" http://www.fsd.uta.fi/julkaisut/julkaisusarja/09_11_uskonto.pdf. Latasimme PDF:t iBooks-ohjelmalla kunkin opiskelijan täppärille, joten artikkeliin voi palata kotonakin, vaikka siellä ei olisikaan lankatonta verkkoyhteyttä.
tiistai 31. tammikuuta 2012
sunnuntai 29. tammikuuta 2012
Ristiriitaisia opiskelijakommentteja
Laitan heti tähän alkuun kaksi hyvin erilaista opiskelijakommenttia samalta kurssilta. Jätän nämä tällä kertaa nimettömiksi, mutta molemmat kommentoijat ovat naispuolisia opiskelijoita (jos tällä tiedolla nyt mitään merkitystä on).
"Minä en pidä tästä laitteesta, koska n käyttö on vaikeaa ja inhoan sitä. Haluaisin mieluummin ihan tavallista kynä paperi systeemiä, mutta kaikkea uutta pitää kaiketi oppia, joten en valita. Uutta tuli opittua helluntai järjestelmästä. Toivon että tunnilla opiskeltiin enemmän uskontoon liittyviä asioita, kuin tämän Saa&€(;:/.(5'llönan vempeleen käyttöä, joka vain saa"
"Kurssin ensimmäisellä tunnilla kävimme läpi perusohjelmat ja niiden käytön, opin kaiken yllättävän nopeasti vaikka olinkin ennen tuntia varma, että iPadin käyttö ja sen opettelu olisi hankalaa. IPadin käyttäminen on ollut mukavaa ja helppoa, mukavinta ja kätevintä iPadin käytössä on ollut se, että samalla laitteella voi käyttää nettiä ja tehdä muistiinpanoja. Muistiinpanojen siirto käy kätevästi koneelta dropboxiin josta niitä voi katsella millä tahansa muulta laitteelta. Uskonnon kurssin lisäksi olen käyttänyt iPadia myös yhteiskuntaopin kurssilla sillä esimerkiksi käsitekarttojen teko onnistuu kätevästi mindjetillä. Kaiken kaikkiaan iPadin käyttö on ollut mukavaa ja hauskaa, se tuo kivasti vaihtelua käsin kirjoittamiseen ja on helpompaa - tunneillekin menee mielellään."
Opettajan havainto on sama kuin monilla opiskelijoilla, ja sitä jo toki ennakoin ennen kurssia: laitteen opiskelu vie aikaa sisällön opiskelulta. Se tarkoittaa karsimista tai enemmän kotitehtäviä tai molempia. UE5-kurssin kirkkohistoria-osuus on suunnilleen kahlattu, ja käsittelyn nopeuttamiseksi on menty aika lailla luennointilinjalla. Olen tehnyt muutamia käsitekarttoja ihan perinteisesti taululle, ja opiskelijat ovat joko tehneet perässä Mindjetilla tai ovat ottaneet kuvia ja siirtäneet ne Dropboxiin. Olen myös itse siirtänyt taulutyöskentelyn kuvina talteen, jotta poissaolijat pääsevät ainakin jollakin tavalla jyvälle siitä, missä mennään. Viime tunnilla pohjustettiin uskonnonvapaus-teemaa ryhmäkeskustelulla, ja siihen virittävät kysymykset ovat myös kuvana tallessa Dropboxissa. Teenpä siitä huvikseni julkisen kopion. Tästä osoitteesta löytyy: http://db.tt/wEXDA00u
Etiikan kurssilla olemme käsitelleet Jeesusta eettisenä opettajana ja esimerkkinä. Opiskelijoiden tehtävänä oli miettiä, millaisiin asioihin Jeesuksen opetukset ovat vaikuttaneet 2000 vuoden aikana tai tuoda Jeesus mukaan johonkin nykyajan tilanteeseen. Käytimme välineenä ExplainEverything-ohjelmaa, jolla osa opiskelijoista piirsi vain yhden dian verran ja osa työskenteli kotona lisää, piirsi ja teki tekstejä usean dian verran. Ääntä ei vielä kukaan nauhoittanut mukaan, joten se on varmaan sitten seuraava askel.
Dropbox on siis osoittautunut käteväksi välineeksi, koska sinne voi tallettaa asioita eri laitteilta ja kansioittaa esimerkiksi eri aihepiirit omiksi kokonaisuuksikseen. Kaipaan kuitenkin vielä jotain visuaalisesti mukavampaa toteutustapaa. Kun ja jos saan seuraavan pädikurssin pidettäväkseni, voisimme kokeilla jotakin ohjelmaa, joka tekee kirjan näköisen lopputuotoksen. Opiskelija voisi tehdä omista käsitekartoistaan, muistiinpanoistaan, linkeistä, videoupotuksista ynnä muista visuaalisesti näyttävän portfolion. Mahdollisia ohjelmia ovat ainakin Book Creator ja iBookCreator.
"Minä en pidä tästä laitteesta, koska n käyttö on vaikeaa ja inhoan sitä. Haluaisin mieluummin ihan tavallista kynä paperi systeemiä, mutta kaikkea uutta pitää kaiketi oppia, joten en valita. Uutta tuli opittua helluntai järjestelmästä. Toivon että tunnilla opiskeltiin enemmän uskontoon liittyviä asioita, kuin tämän Saa&€(;:/.(5'llönan vempeleen käyttöä, joka vain saa"
"Kurssin ensimmäisellä tunnilla kävimme läpi perusohjelmat ja niiden käytön, opin kaiken yllättävän nopeasti vaikka olinkin ennen tuntia varma, että iPadin käyttö ja sen opettelu olisi hankalaa. IPadin käyttäminen on ollut mukavaa ja helppoa, mukavinta ja kätevintä iPadin käytössä on ollut se, että samalla laitteella voi käyttää nettiä ja tehdä muistiinpanoja. Muistiinpanojen siirto käy kätevästi koneelta dropboxiin josta niitä voi katsella millä tahansa muulta laitteelta. Uskonnon kurssin lisäksi olen käyttänyt iPadia myös yhteiskuntaopin kurssilla sillä esimerkiksi käsitekarttojen teko onnistuu kätevästi mindjetillä. Kaiken kaikkiaan iPadin käyttö on ollut mukavaa ja hauskaa, se tuo kivasti vaihtelua käsin kirjoittamiseen ja on helpompaa - tunneillekin menee mielellään."
Opettajan havainto on sama kuin monilla opiskelijoilla, ja sitä jo toki ennakoin ennen kurssia: laitteen opiskelu vie aikaa sisällön opiskelulta. Se tarkoittaa karsimista tai enemmän kotitehtäviä tai molempia. UE5-kurssin kirkkohistoria-osuus on suunnilleen kahlattu, ja käsittelyn nopeuttamiseksi on menty aika lailla luennointilinjalla. Olen tehnyt muutamia käsitekarttoja ihan perinteisesti taululle, ja opiskelijat ovat joko tehneet perässä Mindjetilla tai ovat ottaneet kuvia ja siirtäneet ne Dropboxiin. Olen myös itse siirtänyt taulutyöskentelyn kuvina talteen, jotta poissaolijat pääsevät ainakin jollakin tavalla jyvälle siitä, missä mennään. Viime tunnilla pohjustettiin uskonnonvapaus-teemaa ryhmäkeskustelulla, ja siihen virittävät kysymykset ovat myös kuvana tallessa Dropboxissa. Teenpä siitä huvikseni julkisen kopion. Tästä osoitteesta löytyy: http://db.tt/wEXDA00u
Etiikan kurssilla olemme käsitelleet Jeesusta eettisenä opettajana ja esimerkkinä. Opiskelijoiden tehtävänä oli miettiä, millaisiin asioihin Jeesuksen opetukset ovat vaikuttaneet 2000 vuoden aikana tai tuoda Jeesus mukaan johonkin nykyajan tilanteeseen. Käytimme välineenä ExplainEverything-ohjelmaa, jolla osa opiskelijoista piirsi vain yhden dian verran ja osa työskenteli kotona lisää, piirsi ja teki tekstejä usean dian verran. Ääntä ei vielä kukaan nauhoittanut mukaan, joten se on varmaan sitten seuraava askel.
Dropbox on siis osoittautunut käteväksi välineeksi, koska sinne voi tallettaa asioita eri laitteilta ja kansioittaa esimerkiksi eri aihepiirit omiksi kokonaisuuksikseen. Kaipaan kuitenkin vielä jotain visuaalisesti mukavampaa toteutustapaa. Kun ja jos saan seuraavan pädikurssin pidettäväkseni, voisimme kokeilla jotakin ohjelmaa, joka tekee kirjan näköisen lopputuotoksen. Opiskelija voisi tehdä omista käsitekartoistaan, muistiinpanoistaan, linkeistä, videoupotuksista ynnä muista visuaalisesti näyttävän portfolion. Mahdollisia ohjelmia ovat ainakin Book Creator ja iBookCreator.
sunnuntai 22. tammikuuta 2012
Sivuhaara toisessa blogissa
Kirjoitin privaattiblogiini oppimisesta tekstin, joka sivuaa myös tätä MobilES-hanketta. http://virpiloi.blogspot.com
perjantai 20. tammikuuta 2012
Tarvitaanko jatkossa älytauluja?
Jo ennen kuin pääsimme aloittamaan opetusta iPadeilla, pohdimme mahdollisuutta saada opettajan ja opiskelijoiden iPadien näytöt näkymään valkokankaalle. Opettajan pädin saa toki piuhalla kiinni tykkiin tai dokukameraan, mutta löysimme (lue: Ismo löysi) myös ohjelmia, joilla jakamista olisi voinut kokeilla. Sitten, kuin tilauksesta, markkinoille tuli Apple TV, joka ratkaisi asian. Luokassa voidaan hyvin nopeasti katsoa vaikkapa kenen tahansa opiskelijan joko kotona tai tunnilla tekemät tehtävät tai voidaan katsoa vaihe vaihelta, miten joku ohjelma toimii.
Eilen illalla bongasin blogitekstin, jossa otsikon kysymystä pohditaan perusteellisemmin kuin minä tässä bussissa työmatkalla kerkiän. Ja miksi kirjoittaa pyörää uudelleen, lukekaa tuosta: http://edreach.us/2011/10/21/the-ipad-2-and-apple-tv-ed-tech-industry-killer/
Oli muuten asiantuntevia pikkupoikia bussissa... "Tuo oli iPad 2", kuului selän takaa.
Eilen illalla bongasin blogitekstin, jossa otsikon kysymystä pohditaan perusteellisemmin kuin minä tässä bussissa työmatkalla kerkiän. Ja miksi kirjoittaa pyörää uudelleen, lukekaa tuosta: http://edreach.us/2011/10/21/the-ipad-2-and-apple-tv-ed-tech-industry-killer/
Oli muuten asiantuntevia pikkupoikia bussissa... "Tuo oli iPad 2", kuului selän takaa.
keskiviikko 18. tammikuuta 2012
Vetovuoro vaihtui Lyseolla
Ismon maantieteen kurssin jälkeen opiskelijat palauttivat (osa ilmeisesti aika haikein mielin) iPadit koululle. Siinä vaiheessa nollasimme laitteet ja pidimme yhtenä iltapäivänä opastuksen opettajille. Eihän siinä kovin paljon ehtinyt varsinaista käyttöä opetella, mutta jotakin välähdyksiä saimme siitä, mitä kaikkea erilaista täppäreillä voi tehdä.
Viime viikolla sitten sain pädit käyttöön kahdelle kurssilleni. Sattumalta kaksi opetusryhmää oli niin pientä, että kun Taidelukio hiukan tuli apuun yhteisen kurssin osalta eli osti kolme iPadia, niin päästiin tosiaankin liikkeelle UE3- ja UE5-kurssien kanssa. Kolmoskurssi on etiikan ja kristillisen opin kurssi ja viitonen on otsikoltaan "Uskonto Suomessa". Niiden rinnalla opetan vielä kirkkohistorian ja kirkkotiedon kurssia perinteisemmällä tyylillä.
Kurssien alkuun toi oman jännitysmomenttinsa se, että olimme lähdössä jakson ensimmäisenä päivänä aiemmin tässä blogissa mainostetulle BETT-messumatkalle Lontooseen. Täppärivetoisille kursseille ei ollut järkeä edes ajatellakaan sijaista, koska ainoa, joka olisi jotenkin osannut sijaistaa, oli myös mukana matkalla. Toisaalta halusin heti päästä vauhtiin, koska jaksot ovat vain muutaman viikon pituisia. Niinpä tyrkkäsin uimataidottomat altaan syvään päähän: kutsuin ryhmät koolle aamukahdeksaksi, jaoin pädit kouraan, keräsin talteen käyttösopimukset, jotka olin fiksusti jakanut jo etukäteen, ja pidimme yhdessä Ismon kanssa pikaopastuksen laitteeseen, DocsToGo-ohjelmaan ja DropBox-tallennukseen. Jätin kotitehtäviä, joilla korvattiin pitämättä jäänyt opetus, käytännössä yksi kaksoistunti. Tilanteessa oli mukana myös Aducaten puolesta koulutuspäällikkö Maj-Britt Kentz. Aducate on Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu, joka on MobilES-hankkeessa mukana kouluttajana ja tutkimuksen tekijänä. http://aducate.fi
Jos olisin voinut valita, olisimme tietenkin aloittaneet kaikessa rauhassa. Ymmärrän hyvin sitä opiskelijaa, joka lähetti hermostuneen viestin, kun ei saanut tehtävänantoa näkyviin eikä voinut tehdä juuri muutakaan, kun kotona ei ollut langatonta verkkoa. Olen yrittänyt rauhoitella tilannetta tyyliin "tehkää jotain jollain välineellä ja lähettäkää se johonkin". Tärkeintähän on, että työtä tehdään, ja jos se ei onnistu täppärillä, niin sitten läppärillä ja sähköpostilla tai lopulta vaikka kynällä ja paperilla.
Maanantaina pidettiin seuraavat oikeat oppitunnit ja käytettiin aikaa täppärin opiskeluun. Näytin näppäimistöön, tekstin korjaamiseen ynnä muuhun liittyviä jippoja, kertasimme DropBoxia ja näytin Mindjet-käsitekarttaohjelman toiminnan. Hiukan ehdimme myös kurkata kotitehtäviä, mutta aika moni sai ne uudelleen tehtäväksi... Toisaalta jotkut olivat ihan omin päin opetelleet käyttämään Keynote-esitysohjelmaa, vaikka olin vain ehtinyt mainita siitä tunnilla. Opiskelijoiden kommentitkin alkoivat lieventyä:
"UE3-kurssin alkutunneilla huomasin, ettei tabletin käyttö olekaan niin vaikeaa kuin se aluksi vaikutti. Tarvitsee vain kärsivällisesti opetella ja etsiä mitä mistäkin tapahtuu aluksi, ja sitten onnistuu tabletilla tekeminen. Oli tehtävien tekeminen Mindjetillä ja Keynotillakin aluksi vaikeaa, mutta helpottui sekin. Keynotilla linkin lisääminen oli vaikeaa, mutta kun opettaja opetti senkin, oli sekin ihan helppo asia loppujen lopuksi. Keynotilla oli tehtävän lähetyskin vaikea, kun se tuli lähettää ensin sähköpostiin (tabletilla mailiin, joista jokin tili tuli olla ennen kuin lähetti) ja sitten eteenpäin." (Tuomo)
Tänään sitten tunnelma jo vähän vapautui, kun päästiin katsomaan kameran käyttöä ja tehtiin kolmoskurssilaisten kanssa pieniä haastatteluvideoita aiheesta "Kannattaako tehdä hyvää?" Muutama opettaja joutui yllätyksen kohteeksi ja miettimään syvällisiä ihan kesken kaiken... En ajatellut, että näitä videoita tallennettaisiin mihinkään, mutta niistä tuli kyllä aika hyviä, joten saattaa olla, että asianmukaisten lupien kysymisten jälkeen lataamme ne YouTubeen.
Viime viikolla sitten sain pädit käyttöön kahdelle kurssilleni. Sattumalta kaksi opetusryhmää oli niin pientä, että kun Taidelukio hiukan tuli apuun yhteisen kurssin osalta eli osti kolme iPadia, niin päästiin tosiaankin liikkeelle UE3- ja UE5-kurssien kanssa. Kolmoskurssi on etiikan ja kristillisen opin kurssi ja viitonen on otsikoltaan "Uskonto Suomessa". Niiden rinnalla opetan vielä kirkkohistorian ja kirkkotiedon kurssia perinteisemmällä tyylillä.
Kurssien alkuun toi oman jännitysmomenttinsa se, että olimme lähdössä jakson ensimmäisenä päivänä aiemmin tässä blogissa mainostetulle BETT-messumatkalle Lontooseen. Täppärivetoisille kursseille ei ollut järkeä edes ajatellakaan sijaista, koska ainoa, joka olisi jotenkin osannut sijaistaa, oli myös mukana matkalla. Toisaalta halusin heti päästä vauhtiin, koska jaksot ovat vain muutaman viikon pituisia. Niinpä tyrkkäsin uimataidottomat altaan syvään päähän: kutsuin ryhmät koolle aamukahdeksaksi, jaoin pädit kouraan, keräsin talteen käyttösopimukset, jotka olin fiksusti jakanut jo etukäteen, ja pidimme yhdessä Ismon kanssa pikaopastuksen laitteeseen, DocsToGo-ohjelmaan ja DropBox-tallennukseen. Jätin kotitehtäviä, joilla korvattiin pitämättä jäänyt opetus, käytännössä yksi kaksoistunti. Tilanteessa oli mukana myös Aducaten puolesta koulutuspäällikkö Maj-Britt Kentz. Aducate on Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu, joka on MobilES-hankkeessa mukana kouluttajana ja tutkimuksen tekijänä. http://aducate.fi
Jos olisin voinut valita, olisimme tietenkin aloittaneet kaikessa rauhassa. Ymmärrän hyvin sitä opiskelijaa, joka lähetti hermostuneen viestin, kun ei saanut tehtävänantoa näkyviin eikä voinut tehdä juuri muutakaan, kun kotona ei ollut langatonta verkkoa. Olen yrittänyt rauhoitella tilannetta tyyliin "tehkää jotain jollain välineellä ja lähettäkää se johonkin". Tärkeintähän on, että työtä tehdään, ja jos se ei onnistu täppärillä, niin sitten läppärillä ja sähköpostilla tai lopulta vaikka kynällä ja paperilla.
Maanantaina pidettiin seuraavat oikeat oppitunnit ja käytettiin aikaa täppärin opiskeluun. Näytin näppäimistöön, tekstin korjaamiseen ynnä muuhun liittyviä jippoja, kertasimme DropBoxia ja näytin Mindjet-käsitekarttaohjelman toiminnan. Hiukan ehdimme myös kurkata kotitehtäviä, mutta aika moni sai ne uudelleen tehtäväksi... Toisaalta jotkut olivat ihan omin päin opetelleet käyttämään Keynote-esitysohjelmaa, vaikka olin vain ehtinyt mainita siitä tunnilla. Opiskelijoiden kommentitkin alkoivat lieventyä:
"UE3-kurssin alkutunneilla huomasin, ettei tabletin käyttö olekaan niin vaikeaa kuin se aluksi vaikutti. Tarvitsee vain kärsivällisesti opetella ja etsiä mitä mistäkin tapahtuu aluksi, ja sitten onnistuu tabletilla tekeminen. Oli tehtävien tekeminen Mindjetillä ja Keynotillakin aluksi vaikeaa, mutta helpottui sekin. Keynotilla linkin lisääminen oli vaikeaa, mutta kun opettaja opetti senkin, oli sekin ihan helppo asia loppujen lopuksi. Keynotilla oli tehtävän lähetyskin vaikea, kun se tuli lähettää ensin sähköpostiin (tabletilla mailiin, joista jokin tili tuli olla ennen kuin lähetti) ja sitten eteenpäin." (Tuomo)
Tänään sitten tunnelma jo vähän vapautui, kun päästiin katsomaan kameran käyttöä ja tehtiin kolmoskurssilaisten kanssa pieniä haastatteluvideoita aiheesta "Kannattaako tehdä hyvää?" Muutama opettaja joutui yllätyksen kohteeksi ja miettimään syvällisiä ihan kesken kaiken... En ajatellut, että näitä videoita tallennettaisiin mihinkään, mutta niistä tuli kyllä aika hyviä, joten saattaa olla, että asianmukaisten lupien kysymisten jälkeen lataamme ne YouTubeen.
maanantai 16. tammikuuta 2012
Lisää Teddingtonista
Siis mitä muuta kiinnostavaa kuin koulurakennus? Apulaisrehtori Kevin Watling puhui seuraavista koulun arvoista:
- Learning Together - Continuity
- Equal Opportunity
- Teaching and Learning
- Care and Support
- Positive Achievement
En tietenkään muista kaikkea, mitä sanottiin, mutta jäi vaikutelma, että yhteisöllisyyttä ja tasavertaisten mahdollisuuksien tarjoamista oikeasti pidettiin tärkeinä asioina. Teddington on valtion koulu, jossa rehtorin kertoman mukaan on taustoiltaan ja lahjakkuudeltaan eritasoisia oppilaita. Koulun kotisivu on muuten osoitteessa http://www.teddington.richmond.sch.uk/, ja sieltä voi lukea esimerkiksi rehtori Richard Weeksin blogia.
Teknologiasta rehtorin esityksessä todetaan seuraavaa:
- Connects people, not places
- Always on, presence & connected mobile devices
- New collaboration tools
- New work settings
- Greater expectations from users
Tietoteknisen puolen johtaja Edmond Hui kertoi meille, että osa Teddingtonin koulun hyvästä tietoteknisestä varustuksesta on peräisin yhteistyösopimuksista valmistajien kanssa. Koulun edustajat käyvät suoraan neuvotteluja firmojen kanssa, kertovat, mitä tarpeita heillä on, ja saavat sitten laitteita kokeilukäyttöön. Yritykset puolestaan saavat tietoa siitä, miten heidän tuotteensa toimivat koulukäytössä ja miten niitä pitäisi kehittää. Eräästä asiasta me savonlinnalaiset olimme kuitenkin eri mieltä heidän kanssaan, nimittäin siitä, sopivatko tablettitietokoneet opetuskäyttöön. Teddingtonissa oli testattu niitä siinä vaiheessa, kun niissä ei ollut esim. kameraa eikä sovelluksia ollut niin paljon kuin nykyisin. Siis heillä ei ollut täppäreitä käytössä. Toinen asia, josta jäi kysymysmerkki ilmaan, oli koulun laitekannan päivittäminen. Kun suurin osa tietokoneista on kerralla hankittu, ne myös vanhenevat suunnilleen yhtä aikaa. Koulun rakennusrahasta oli pantu jotain jemmaan tulevaisuutta varten, mutta loputtomiinhan se ei riitä. Tosin rakennusvaiheessa oli jo käytetty tervettä järkeä ja panostettu IT-infrastruktuuriin, kuten servereihin ja verkkoon, enemmän kuin "kuluviin osiin", kuten läppäreihin.
Silmiinpistävänä eroavaisuutena suomalaisiin kouluihin oli mielestäni yksittäisten opiskelijoiden nostaminen esiin "massasta". Meidän tutustumiskierroksellamme oli koko ajan mukana noin kahdeksasluokkalainen poika, jota aikuiset esittelijät kohtelivat hyvin tasavertaisena tiimin jäsenenä. Poika on yksi koulun leader-oppilaista eli kuuluu ryhmään, jonka tehtävänä on auttaa opettajia tietoteknisissä pulmissa. Ryhmään valitaan jäsenet kiinnostuksen ja taitojen mukaan. Koulun käytävillä oli myös runsaasti esittelytauluja mm. koulun eri urheilujoukkueista, tiedekilpailuissa menestyneistä oppilaista, koulun musikaaliprojektista sekä kuvataiteen töitä. Luokissa kiertäessä näytti siltä, että oppilaat olivat mukana opetuksessa, eivät puuhanneet oheistoimintoja ja käyttäytyivät rauhallisesti. Toisaalta niinhän suomalaisetkin oppilaat tekevät, jos luokkahuoneeseen tunkee lauma ulkomaalaisia... Ruokalasta, eikun ravintolasta, koulussa oltiin ylpeitä. Se oli pienen näköinen niin suuren oppilasmäärän koululle, mutta pitää muistaa, että Britanniassa ei ole ilmaista kouluruokaa, vaan oppilaat joko tuovat omat eväät tai maksavat ruoasta paikan päällä. (Tai ovat syömättä?) Hinnat näyttivät vaihtelevan annoksesta riippuen puolentoista ja kolmen punnan välillä.
Viimeiseksi siteeraan vielä apulaisrehtori Watlingin esityksen kohtaa, jossa lueteltiin kolme periaatetta, joiden avulla saadaan ICT:stä tai suomalaisittain TVT:stä suurin hyöty irti:
- Do no harm
- Make things easy for teachers
- Make it easy for students to do difficult things
Kutakin kohtaa voisi vielä esitellä pitempäänkin, mutta aikani ei juuri nyt anna myöten. Koulun kotisivuilta näihin saanee valaistusta lisää, joten mainitsen vain yhden saavutuksen, josta koulussa oltiin ylpeitä ja joka ainakin minuun teki vaikutuksen: Teddingtonin TEDx-tapahtuma. TED on kansainvälinen konferenssisarja, jossa puhuvat ja esiintyvät eri alojen parhaat osaajat, olivatpa he sitten ennestään kuuluisia tai täysin tuntematomia. TED:n rinnalla järjestetään TEDx-tapahtumia eri puolilla maailmaa, ja myös Helsingissä niitä on järjestetty. Teddingtonin koulu on ainoa perusopetuksen oppilaitos, jossa kyseinen konferenssi on järjestetty. Aikuisten rinnalla puhujina esiintyi myös kaksi koulun oppilasta, joiden esitelmiltä ja esiintymiseltä vaadittiin aivan samaa kuin aikuisiltakin. Seuraavista linkeistä ensimmäinen on TED:n pääsivulle, toinen Teddingtonin TEDx:ään ja kolmas Helsinki TEDx:ään.
http://www.ted.com/
http://www.ted.com/tedx/events/2674
http://www.tedxhelsinki.fi/
- Learning Together - Continuity
- Equal Opportunity
- Teaching and Learning
- Care and Support
- Positive Achievement
En tietenkään muista kaikkea, mitä sanottiin, mutta jäi vaikutelma, että yhteisöllisyyttä ja tasavertaisten mahdollisuuksien tarjoamista oikeasti pidettiin tärkeinä asioina. Teddington on valtion koulu, jossa rehtorin kertoman mukaan on taustoiltaan ja lahjakkuudeltaan eritasoisia oppilaita. Koulun kotisivu on muuten osoitteessa http://www.teddington.richmond.sch.uk/, ja sieltä voi lukea esimerkiksi rehtori Richard Weeksin blogia.
Teknologiasta rehtorin esityksessä todetaan seuraavaa:
- Connects people, not places
- Always on, presence & connected mobile devices
- New collaboration tools
- New work settings
- Greater expectations from users
Tietoteknisen puolen johtaja Edmond Hui kertoi meille, että osa Teddingtonin koulun hyvästä tietoteknisestä varustuksesta on peräisin yhteistyösopimuksista valmistajien kanssa. Koulun edustajat käyvät suoraan neuvotteluja firmojen kanssa, kertovat, mitä tarpeita heillä on, ja saavat sitten laitteita kokeilukäyttöön. Yritykset puolestaan saavat tietoa siitä, miten heidän tuotteensa toimivat koulukäytössä ja miten niitä pitäisi kehittää. Eräästä asiasta me savonlinnalaiset olimme kuitenkin eri mieltä heidän kanssaan, nimittäin siitä, sopivatko tablettitietokoneet opetuskäyttöön. Teddingtonissa oli testattu niitä siinä vaiheessa, kun niissä ei ollut esim. kameraa eikä sovelluksia ollut niin paljon kuin nykyisin. Siis heillä ei ollut täppäreitä käytössä. Toinen asia, josta jäi kysymysmerkki ilmaan, oli koulun laitekannan päivittäminen. Kun suurin osa tietokoneista on kerralla hankittu, ne myös vanhenevat suunnilleen yhtä aikaa. Koulun rakennusrahasta oli pantu jotain jemmaan tulevaisuutta varten, mutta loputtomiinhan se ei riitä. Tosin rakennusvaiheessa oli jo käytetty tervettä järkeä ja panostettu IT-infrastruktuuriin, kuten servereihin ja verkkoon, enemmän kuin "kuluviin osiin", kuten läppäreihin.
Silmiinpistävänä eroavaisuutena suomalaisiin kouluihin oli mielestäni yksittäisten opiskelijoiden nostaminen esiin "massasta". Meidän tutustumiskierroksellamme oli koko ajan mukana noin kahdeksasluokkalainen poika, jota aikuiset esittelijät kohtelivat hyvin tasavertaisena tiimin jäsenenä. Poika on yksi koulun leader-oppilaista eli kuuluu ryhmään, jonka tehtävänä on auttaa opettajia tietoteknisissä pulmissa. Ryhmään valitaan jäsenet kiinnostuksen ja taitojen mukaan. Koulun käytävillä oli myös runsaasti esittelytauluja mm. koulun eri urheilujoukkueista, tiedekilpailuissa menestyneistä oppilaista, koulun musikaaliprojektista sekä kuvataiteen töitä. Luokissa kiertäessä näytti siltä, että oppilaat olivat mukana opetuksessa, eivät puuhanneet oheistoimintoja ja käyttäytyivät rauhallisesti. Toisaalta niinhän suomalaisetkin oppilaat tekevät, jos luokkahuoneeseen tunkee lauma ulkomaalaisia... Ruokalasta, eikun ravintolasta, koulussa oltiin ylpeitä. Se oli pienen näköinen niin suuren oppilasmäärän koululle, mutta pitää muistaa, että Britanniassa ei ole ilmaista kouluruokaa, vaan oppilaat joko tuovat omat eväät tai maksavat ruoasta paikan päällä. (Tai ovat syömättä?) Hinnat näyttivät vaihtelevan annoksesta riippuen puolentoista ja kolmen punnan välillä.
Viimeiseksi siteeraan vielä apulaisrehtori Watlingin esityksen kohtaa, jossa lueteltiin kolme periaatetta, joiden avulla saadaan ICT:stä tai suomalaisittain TVT:stä suurin hyöty irti:
- Do no harm
- Make things easy for teachers
- Make it easy for students to do difficult things
Kutakin kohtaa voisi vielä esitellä pitempäänkin, mutta aikani ei juuri nyt anna myöten. Koulun kotisivuilta näihin saanee valaistusta lisää, joten mainitsen vain yhden saavutuksen, josta koulussa oltiin ylpeitä ja joka ainakin minuun teki vaikutuksen: Teddingtonin TEDx-tapahtuma. TED on kansainvälinen konferenssisarja, jossa puhuvat ja esiintyvät eri alojen parhaat osaajat, olivatpa he sitten ennestään kuuluisia tai täysin tuntematomia. TED:n rinnalla järjestetään TEDx-tapahtumia eri puolilla maailmaa, ja myös Helsingissä niitä on järjestetty. Teddingtonin koulu on ainoa perusopetuksen oppilaitos, jossa kyseinen konferenssi on järjestetty. Aikuisten rinnalla puhujina esiintyi myös kaksi koulun oppilasta, joiden esitelmiltä ja esiintymiseltä vaadittiin aivan samaa kuin aikuisiltakin. Seuraavista linkeistä ensimmäinen on TED:n pääsivulle, toinen Teddingtonin TEDx:ään ja kolmas Helsinki TEDx:ään.
http://www.ted.com/
http://www.ted.com/tedx/events/2674
http://www.tedxhelsinki.fi/
Opiskelijoiden tekemä juttu Itä-Savossa
Sillä välin kun olimme BETT-messuilla Lontoossa, sanomalehti Itä-Savossa ilmestyi nuorten itsensä tekemä juttu Tablettiopiskelusta Savonlinnan lyseon lukiossa.
Linkki lehtijuttuun:
http://bit.ly/z8EsLY
Linkki lehtijuttuun:
http://bit.ly/z8EsLY
sunnuntai 15. tammikuuta 2012
Kouluvierailulla Teddingtonissa, Lontoossa
Savonlinnan lyseon "joukkueelle" tarjoutui tilaisuus osallistua kouluvierailuun BETT-messumatkan yhteydessä. Siitä suuri kiitos Aronet-yhtiölle, joka vierailun organisoi!
Teddingtonin koulu on tuhannen kahdensadan oppilaan yläkoulu Lontoon eteläpuolella Richmondissa. Se sai Britannian edellisen hallituksen aikana 37 miljoonaa puntaa rakennusrahaa, jolla tehtiin kokonaan uusi rakennus. Summasta irrotettiin tietotekniikkaan kaksi ja puoli miljoonaa. Rakennuksen suunnittelussa kuultiin oppilaita, opettajia ja suunnitelun ammattilaisia niin rakentamisen kuin tietotekniikankin aloilta. Teddingtonin koululla käy paljon vieraita tutustumassa, mutta silti meille annettiin paljon huomiota ja aikaa, eikä tullut sellaista tunnetta, että vieraisiin oltaisiin väsytty, vaan päinvastoin olimme tervetulleita.
Koulurakennuksen keskellä on korkea keskusaula, jossa avoimet portaikot sijaitsevat. Aulan ympärille on ryhmitelty kolmeen kerrokseen luokkia oppiaineryhmittäin. Tietotekniikkaa on paljon, ja sitä on hoitamassa kolme ihmistä. Koulun politiikkana ei kuitenkaan ole, että jokaisella oppilaalla tai opettajalla olisi oma kone. Eri aineryhmien luokkahuoneita varten on setti kannettavia tietokoneita, jotka voidaan pyörällisessä kaapissa viedä kuhunkin luokkaan. Lisäksi kirjastotilassa on koneita, joita esimerkiksi ne opiskelijat, joilla ei kotona ole mahdollisuutta tietokoneen käyttöön, voivat käyttää. Lisäksi tietokoneita on medialuokissa ja musiikkiluokassa ainakin. Opettajilla on aineryhmittäin pienet työhuoneet, joissa ymmärtääkseni on pari konetta yhteisessä käytössä. Lisäksi kaikissa luokissa on yksi tietokone, projektori ja Smart-älytaulu, jonka mukana tulee monipuolinen opetusohjelmisto.
Oli mukava nähdä, miten opettajuudessa on samoja piirteitä eri maissa ja että meillä on hyvin samanlaisia kysymyksiä ratkaistavanamme. Toisaalta koulujärjestelmässä ja koulunpidon mentaliteetissa on melkoisia eroja. Kiinnostavinta ei siis sittenkään ehkä ollut hieno koulurakennus, vaan se kaikki muu. (Sivumennen sanoen opettajainhuone oli ehkä näkemistämme vähiten viihtyisä tila eikä siellä vierailuhetkellämme ollut opettajia. Kenties kaikki olivat opettamassa.) Kirjoitamme pian lisää vierailulla koetusta. Keep following!
Teddingtonin koulu on tuhannen kahdensadan oppilaan yläkoulu Lontoon eteläpuolella Richmondissa. Se sai Britannian edellisen hallituksen aikana 37 miljoonaa puntaa rakennusrahaa, jolla tehtiin kokonaan uusi rakennus. Summasta irrotettiin tietotekniikkaan kaksi ja puoli miljoonaa. Rakennuksen suunnittelussa kuultiin oppilaita, opettajia ja suunnitelun ammattilaisia niin rakentamisen kuin tietotekniikankin aloilta. Teddingtonin koululla käy paljon vieraita tutustumassa, mutta silti meille annettiin paljon huomiota ja aikaa, eikä tullut sellaista tunnetta, että vieraisiin oltaisiin väsytty, vaan päinvastoin olimme tervetulleita.
Koulurakennuksen keskellä on korkea keskusaula, jossa avoimet portaikot sijaitsevat. Aulan ympärille on ryhmitelty kolmeen kerrokseen luokkia oppiaineryhmittäin. Tietotekniikkaa on paljon, ja sitä on hoitamassa kolme ihmistä. Koulun politiikkana ei kuitenkaan ole, että jokaisella oppilaalla tai opettajalla olisi oma kone. Eri aineryhmien luokkahuoneita varten on setti kannettavia tietokoneita, jotka voidaan pyörällisessä kaapissa viedä kuhunkin luokkaan. Lisäksi kirjastotilassa on koneita, joita esimerkiksi ne opiskelijat, joilla ei kotona ole mahdollisuutta tietokoneen käyttöön, voivat käyttää. Lisäksi tietokoneita on medialuokissa ja musiikkiluokassa ainakin. Opettajilla on aineryhmittäin pienet työhuoneet, joissa ymmärtääkseni on pari konetta yhteisessä käytössä. Lisäksi kaikissa luokissa on yksi tietokone, projektori ja Smart-älytaulu, jonka mukana tulee monipuolinen opetusohjelmisto.
Oli mukava nähdä, miten opettajuudessa on samoja piirteitä eri maissa ja että meillä on hyvin samanlaisia kysymyksiä ratkaistavanamme. Toisaalta koulujärjestelmässä ja koulunpidon mentaliteetissa on melkoisia eroja. Kiinnostavinta ei siis sittenkään ehkä ollut hieno koulurakennus, vaan se kaikki muu. (Sivumennen sanoen opettajainhuone oli ehkä näkemistämme vähiten viihtyisä tila eikä siellä vierailuhetkellämme ollut opettajia. Kenties kaikki olivat opettamassa.) Kirjoitamme pian lisää vierailulla koetusta. Keep following!
Kuvia Teddingtonista:
Koulun pihalla
Aulaa, alhaalla aulassa kirjasto
Aula toisesta suunnasta
torstai 12. tammikuuta 2012
BETT-messuilla
Kolme hankekoulun eli Savonlinnan Lyseon edustajaa osallistuu Lontoossa opetusteknologiamessuille. Tässä hiukan kuulumisia:
BETT-matka on hyvässä ja vauhdikkaassa käynnissä. Hankkiuduimme messupaikalle Olympia-halliin pian porttien avautumisen jälkeen, ja onneksi pääsimme sisään vain lyhyen jonotuksen jälkeen. Kokeneiden messukävijöiden kertomus osoittautui todeksi: paikka oli valtava ja näytteilleasettajia todella monenlaisia. Ensimmäinen kierros oli oikeastaan vasta orientoitumista tilanteeseen.
Iltapäivä ja ilta kuluivat Aronetin ja Necin järjestämissä tilaisuuksissa, joiden pääteema oli Smart-älytaulujen käyttäminen opetuksessa. Se oli kiinnostavaa, vaikka meillä ei kyseisiä tauluja käytössä olekaan; lähinnä meitä jäi mietityttämään iPadien ja älytaulujen mahdollinen yhteiskäyttö. Uusinta uutta älytaulualalla on 3D-objektien käyttö. Niillä voidaan tuoda luokkaan katseltavaksi asioita ja ilmiöitä, joita ei muuten ole helppo havainnollistaa - vaikkapa luurangon rakennetta tai silmän toimintaa.
Parhaillaan olemme (aamuvarhaisella) junassa matkalla kouluvierailulle, jolla tutustumme lontoolaiseen yläkouluun. Sen jälkeen teemme toisen messukierroksen, jolla osaamme jo ehkä keskittyä tarkemmin meitä erityisesti kiinnostaviin asioihin.
BETT-matka on hyvässä ja vauhdikkaassa käynnissä. Hankkiuduimme messupaikalle Olympia-halliin pian porttien avautumisen jälkeen, ja onneksi pääsimme sisään vain lyhyen jonotuksen jälkeen. Kokeneiden messukävijöiden kertomus osoittautui todeksi: paikka oli valtava ja näytteilleasettajia todella monenlaisia. Ensimmäinen kierros oli oikeastaan vasta orientoitumista tilanteeseen.
Iltapäivä ja ilta kuluivat Aronetin ja Necin järjestämissä tilaisuuksissa, joiden pääteema oli Smart-älytaulujen käyttäminen opetuksessa. Se oli kiinnostavaa, vaikka meillä ei kyseisiä tauluja käytössä olekaan; lähinnä meitä jäi mietityttämään iPadien ja älytaulujen mahdollinen yhteiskäyttö. Uusinta uutta älytaulualalla on 3D-objektien käyttö. Niillä voidaan tuoda luokkaan katseltavaksi asioita ja ilmiöitä, joita ei muuten ole helppo havainnollistaa - vaikkapa luurangon rakennetta tai silmän toimintaa.
Parhaillaan olemme (aamuvarhaisella) junassa matkalla kouluvierailulle, jolla tutustumme lontoolaiseen yläkouluun. Sen jälkeen teemme toisen messukierroksen, jolla osaamme jo ehkä keskittyä tarkemmin meitä erityisesti kiinnostaviin asioihin.
tiistai 10. tammikuuta 2012
Etäopiskelukokemuksia
Yksi opiskelijoista oli kurssin aikana lomalla Thaimaassa. Sovimme että hän kokeilee tehdä tehtäviä muiden tavoin matkan aikana. Lentokentillä langaton verkko toimi moitteetta. Sen sijaan lomakohteessa verkko toimi vain hotellin aulassa. Loppumatkasta sielläkin heikosti. Opiskelija teki kuitenkin tehtävät hankaluuksista huolimatta tunnollisesti. Tehtävien teko saattaa siis muutamin rajoituksin onnistua myös kaukomatkan aikana.
Opiskelijan kommentti:
"Oli hyvä kun laitoit sähköpostilla ohjeen, että kannattaa avata maisemakuva tehtävä kaynoteen valmiiksi, kiitos siitä. Ajattelin kirjoittaa tähän alkuun hieman yleisesti, miten olen ipadia matkalla käyttänyt. Helsinki-Vantaan lentokentällä pääsin langattomasti nettiin, joka toimi ongelmitta. Testasin myös Duibaissa, jossa meillä oli välilasku toimisiko nettiyhteys ja kyllähän se toimi sielläkin ongelmitta. Koneessa katsoin dokumentin juuri meidän tunneilla käsittelemistä aiheista mm.
maapallon synnystä ja ilmastonmuutoksesta. Videosta jäi hyvin mieleen se, että maapallo mahtuisi aurinkoon ainakin kymmenen kertaa.. Matkan aikana olen oppinut myös aikaeroista sen, että Suomen ja Dubain välinen aikaero on 2h ja Suomen ja Vietnamin välinen aikaero on 5h. Itse olen huomannut sen, että aikaerojen takia olen aivan sekaisin kelloista ja lentokoneesta on ollut jännää katsoa kun päivä ja yö vaihtuvat." Viola
Matkalla BETT-messuille
Olemme lentokoneessa Korkeus 10532 metriä, nopeus 779 km/h, suuntana Lontoo. Määränpäänä Lontoo, jossa järjestetään opetusteknologian BETT-messut. Savonlinnan Lyseolta matkassa on mukana Virpi Loikkanen, Hannu Soini ja Ismo Falck.
Aamulla ennen lähtöä meillä oli tiivis parituntinen jossa koulutimme parin ryhmän opiskelijoita käyttämään iPadeja. Virpi on antanut heille tekemistä padeilla reissun ajaksi. Aamusta myöhemmin lisää.
Odotamme saavamme kokemuksia, elämyksiä, tietoa, taitoa ja verkostoitumista tältä matkalta.
torstai 5. tammikuuta 2012
Opiskelijoiden arvioita kurssista
Tässä opiskelijoiden näkemyksiä maantieteen 1. kurssista, joka suoritettiin tablet-tietokoneella.
Myöhemmin laitan vapaapalautteita tähän blogiin.
keskiviikko 4. tammikuuta 2012
Viimeiset tunnit
Eilen oli kurssin viimeinen kerta. Kertasimme muutamia kurssin aikana käytyjä asioita. Opiskelijat vastasivat padeillaan tekemääni kyselyyn kurssista. Lopuksi tyhjensimme iPadit ja laitoimme ne laatikkoihin. Ihan viimeisenä pidin vielä pienen kokeen. Pidin kokeen paperilla ja kynällä, jotta voin verrata tuloksia muulla tavoin opiskelleisiin ryhmiin. Tämä olikin ainoa asia kurssissa mihin tarvittiin kynää ja paperia. Laitan jonkinlaista yhteenvetoa opiskelijoiden mielipiteistä tänne blogiin kunhan ehdin.
Opiskelijakommentteja tunnista:
”Tänään oli myös kurssin viimeinen tunti. Hankaluuksia kurssilla aiheutti ehkä eniten mindjet-karttojen tallennus, mutta kaikki sujui kyllä hyvin, kunhan kirjautui kaikkiin mahdollisiin ohjelmiin sisälle esim. sähköpostilla. Oli vähän haikeaa luopua Tabletista, siitä kun oli jo tullut vähän kuin omaa omaisuutta. Toisaalta helpottavaa, että pärjään yhä ilman iPadia normaalissa elämässä, en haluaisi tulla tekniikasta hirveän riippuvaiseksi nimittäin.” Katri
”Tunnilla käytiin läpi kuvia ja video, joita ei ehditty aiemmin kurssilla katsoa ja tutkia. Tutkimme mm. Ranskan rannikon kaupungin vuorovesi ilmiötä kuvien avulla. Muuten tunnilla oli paljon vapaa-aikaa silloin kun luokassa kiersi luettelo, johon jokaisen piti merkiä oma iPadinsa nimi ja sarjanumero ja muut, että opettaja sai tiedon, että laite on viimein palautettu takaisin.
Aivan tunnin lopulla teemme vielä sen kokeen, kynällä ja paperilla, että opettaja kykenee vertailemaan tuloksia muiden ryhmien kanssa. Onhan se toki kiva kirjoittaa kurssilla vielä jotain kynällä.” Sonja
Opiskelijakommentteja tunnista:
”Tänään oli myös kurssin viimeinen tunti. Hankaluuksia kurssilla aiheutti ehkä eniten mindjet-karttojen tallennus, mutta kaikki sujui kyllä hyvin, kunhan kirjautui kaikkiin mahdollisiin ohjelmiin sisälle esim. sähköpostilla. Oli vähän haikeaa luopua Tabletista, siitä kun oli jo tullut vähän kuin omaa omaisuutta. Toisaalta helpottavaa, että pärjään yhä ilman iPadia normaalissa elämässä, en haluaisi tulla tekniikasta hirveän riippuvaiseksi nimittäin.” Katri
”Tunnilla käytiin läpi kuvia ja video, joita ei ehditty aiemmin kurssilla katsoa ja tutkia. Tutkimme mm. Ranskan rannikon kaupungin vuorovesi ilmiötä kuvien avulla. Muuten tunnilla oli paljon vapaa-aikaa silloin kun luokassa kiersi luettelo, johon jokaisen piti merkiä oma iPadinsa nimi ja sarjanumero ja muut, että opettaja sai tiedon, että laite on viimein palautettu takaisin.
Aivan tunnin lopulla teemme vielä sen kokeen, kynällä ja paperilla, että opettaja kykenee vertailemaan tuloksia muiden ryhmien kanssa. Onhan se toki kiva kirjoittaa kurssilla vielä jotain kynällä.” Sonja
maanantai 2. tammikuuta 2012
Takaisin sorvin ääreen
Tänään kokoonnuimme ensimmäisen kerran loman jälkeen. Olin antanut opiskelijoille muutaman tehtävän. Heillä oli tehtävänä ekosysteemeihin liittyvä tehtävä ja tehtävä maisemakuvan arvioinnista. Osa opiskelijoista osa oli tehnyt tehtävät huolellisesti, mutta toisaalta oli myös niitä jotka eivät tehtäviä olleet tehneet. Jonkinlaista huolimattomuutta oli havaittavissa.
Yksi opiskelijoista on ollut joulun Thaimaassa. Hän toimii koekaniinina ja pyrkii tekemään tehtäviä siellä. Ainakin nyt sieltä on kiirinyt sellaista tietoa, että verkko pätkii pahasti ja vaikeuttaa tekemistä. Myöhemmin asiasta lisää.
Huomenna on viimeinen kerta tätä maantieteen kurssia. Pidän pienen kokeen, jonka avulla pyrin selvittämään kuinka opiskelijat ovat ymmärtäneet olennaiset asiat kurssista. Arvioinnin takia kokeen pitäminen ei ole välttämätöntä. Olemme tehneet kurssin aikana sen verran erilaisia töitä, jotka opiskelijat ovat tallentaneet kansioihinsa arvoitaviksi, että niiden perusteella opiskelijoita on varsin helppo arvioida.
"Tänään tunnilla, kun olimme aloittamassa tekemään tehtäviä, verkkoyhteys katkesi. Emme pystyneet tekemään tehtäviä, joita opettaja oli suunnitellut meidän tekevän. Tästä huomaa, miten riippuvaisia verkosta meidän tunnit ovat, koska mitään ei oikeastaan pystynyt tekemään. Pääsimme tunnilta aikaisemmin ja opettaja laittoi meidän tehtävät dropboxiin. Ne tehdään lomalla, mutta onneksi kerkesimme tehdä pari tehtävää ennen kun yhteys katkesi. Lisäksi Oppilaiden tekemiä esityksiä kuunneltiin tunnilla." Maria
Opiskelijakommentti tämän päivän tunneista:
"Tänään kävimme joululomalle saadut tehtävät läpi, joissa vierähtikin sitten melkein koko tunti. Mutta kuten kerran aikaisemminkin tapahtui, en huomannut tai edes löytänyt facebookista saatuja paria tehtävää ja siis se olikin sitten tekemättä kun asiaa alettiin tarkastaa. Onneksi en ollut ainut, jolla ne oli tekemättä. Yhden pienen juhannukseen liittyvän tehtävän sain tehtyä tunnilla samalla heti kun olin itse tajunnut tehtävässä mietittävät asiat. Mutta pidemmän ekosysteemitehtävän jouduin tekemään vasta kotona, että kykenen miettimään asiaa itse tarkemmin.
Opettaja ilmoitti tänään, että huomisen tunnilla on eräänlainen koe, jota ei tosin painoteta kuten normaalisti kurssikoetta. Jännittäähän se, mutta eipä siihen voi lukea.
Kokonaisuudessaan kurssi oli varsin upea ja mukava kokemus. Toivottavasti tabletit tulevat vielä joskus vastaan lukion aikana." Sonja
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)