tiistai 18. kesäkuuta 2013

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kokemuksia

Kokeilin padien käyttöä äidinkielen kurssilla 3 kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa. Padien ottaminen tunnille ei tuntunut pelkästään mukavalta ajatukselta, sillä itse en ollut laitteen käytön kanssa vielä täysin tuttu ja epäilin padien aiheuttavat ylimääräistä hälinää tunneilla. Halusin kuitenkin kokeilla tätä opetustapaa ja pidin kevään aikana kaksi kurssia padien avulla kahdessa eri jaksossa. Kummassakin jaksossa vedin samaan aikaan ÄI3-kurssia myös toiselle ryhmälle, joka opiskeli ilman padeia. Kumpikin ryhmä opiskeli myös ilman kurssivihkoja.  Äidinkielen Käsikirja oppilailla oli käytössään.
Käytin opetuksessa sähköisiä materiaaleja, jotka oli tarkoitus jakaa oppilaiden kanssa Dropboxin kautta. Tämä aiheutti alkuun melkoista hankaluutta, mutta loppukurssista sujui jo paremmin.  Lisäksi padeilla oli tarkoitus tehdä runoesittelyn kuvitukseksi video tai animaatio, mutta yllätyksekseni oppilaat eivät kovin mielellään tarttuneet tähän työhön. Oman äänen kuuleminen nauhoitettuna osoittautui liian epämieluisaksi asiaksi. Muutoin padeja käytettiin tunneilla mm. kielenhuollon tehtävien tekemiseen netissä ja pienten kirjoitusharjoitusten kirjoittaiseen.  Itse koin työskentelytavat liian yksipuolisiksi, mutta minulla ei ollutkaan valitettavasti aikaa kehitellä uusia ideoita, vaikka olin niin etukäteen suunnitellut.
Osittain ennakkoluuloni tuntien levottomuudesta pitivät paikkansa. Padien käyttö tunnilla lisäsi hälinää ja teki tunneista levottomampia kuin toisen ryhmän tunnit. Välillä tämä johtui siitä, etteivät kokeilemani ohjelmat olleet minulle itselleni riittävän tuttuja ja välillä siitä, että oppilaiden oli vaikea keskittyä opetukseen, koska padin kanssa puuhaileminen vei mielenkiinnon. Toisaalta laitteen käyttö mahdollisti nopean nettiin pääsyn ja kirjoitustöiden tallentamisen Dropboxiin opettajan nähtäväksi.
Näin jälkikäteen mietittynä ryhmien kanssa kannattaisi jatkossa käyttää toisenlaista aloitustapaa. Kurssin alussa mietittäisiin yhdessä opiskelijoiden kanssa, miten padien kanssa pitäisi toimia, että niistä saataisiin hyötyä nimenomaan opiskelua ajatellen. Oppilaat kokoaisivat ryhmissä itselleen ohjeita laitteiden käytöstä tunnilla ja esim. siitä, mitä padin toistuvasta hupikäytöstä tunnilla seuraisi. Lopuksi kaikkien ajatukset koottaisiin kurssin yhteisiksi säännöiksi, jotka kaikki allekirjoittaisivat. Näin opiskelijat voisi saada itse miettimään omaa vastuutaan tuntityöskentelystä.
Opiskelijoiden palautteessa korostui se, että osa ei kokenut padeista olevan hyötyä ja osa harmitteli laitteiden käytön opetteluun liittyvää sähellystä luokassa. Toisaalta joitakuita padien käyttö oli motivoinut enemmän kuin perinteinen opetus. Monessa palautteessa opiskelijat totesivat oman hupikäytön olleen haitaksi opiskelulle. Viimeisessä jaksossa ilman padeja opiskelleen ryhmän palaute kurssista oli selvästi positiivisempi kuin padeja käyttäneen ryhmän. En usko kuitenkaan pelkän laitteen vaikuttaneen tähän, vaan myös omassa ohjaustyössäni oli selviä puutteita. Paljon on vielä opittavaa. En ehkä heti kokeilisi uudestaan padien käyttöä juuri tälllä kurssilla, mutta ÄI2-kurssia ajatellen minulla on jo mielessä uusia ideoita.

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Ja vielä lisää opettajien kertomuksia

Nyt äänessä ovat matemaattisten aineiden opettaja ja äidinkielenopettaja:

Matemaattiset aineet:
"Olen käyttänyt ipadia
-wilma
-koulun kotisivut
-sähköposti
-tiedon haku netistä
-valokuvaus (laitteessa valmiina muka joku infrapuna ja röntgenkuvaus, ei ok (Photo Booth)
-dropboxista tarkastanut oppilaiden lähettämiä kokeellisen kurssin työselostuksia
-kokeillut laitteessa olevaa kiihtyvyysmittausohjelmaa (SPARKvue)
-tutkinut löytyisikö sopivia ilmaisohjelmia fysiikan tai kemian opetukseen lukiotasolle
-kokeillut Labdisc-sensoreiden (GlobiLab-ohjelmisto) toimintaa ja mahdollista käyttöä opetuksessa (ilonaIT)"

Äidinkieli:
"Kokemuksia iPadin käytöstä kahdella puoliksi etäkurssilla

Lähtötilanteena oli, että kaksi osallistujamäärältään pientä kurssia toteutettiin opettajalle puolikkaina kursseina, mutta opiskelijat saivat niistä kokonaisen kurssin. Koska etätuntien osuuteen piti saada tehtäviä,jotka olisivat myös helposti siirrettävissä opettajalle, päädyin ottamaan padit käyttöön sekä ÄI 13 ja ÄI 7 –kursseille.

Aluksi tuntui haastavalta, miten puhekurssia voisi pitää osittain etänä, mutta koska ryhmä oli hyvin pieni, ehdittiin lähiopetuksessa tehdä tarpeelliset live-harjoitukset. Tehtävät jaettiin opiskelijoille Dropboxin avulla, ja sinne he myös tallettivat omat työnsä. Dropboxista opettaja pystyi helposti seuraamaan niitä. Etätehtäviä yritin suunnitella niin, että mm. iPadin videointimahdollisuudet voitiin hyödyntää. Tällaisia tehtäviä oli muutama, esim. haastattelu, jossa opiskelija laati kysymykset ja videoi koko haastattelun. Televisiojuontajan tarkkailutehtävää varten iPadeissa oli pääsy Yle-Areenaan. Nämä ja muut samantyyppiset tehtävät onnistuivat muuten hyvin, mutta niiden jakamisessa toisille ilmeni yllättäviä ongelmia. Haastateltavat olivat toivoneet, ettei heitä ”näytettäisi” vaan vain kuunneltaisiin. Tätä toivetta kunnioitettiin, vaikka myös teknisiä äänenkuuluvuusongelmia ilmeni. Ongelma johtui kuvaamistilanteesta, jossa haastateltava oli istunut hiukan liian kaukana kamerasta. Muidenkin töiden esittämisessä toisille oli teknisiä ongelmia, jotka johtuivat varmaan meistä käyttäjistä ja osittain luokan laitteista.

Mielipiteet laitteen käytöstä vaihtelivat puolesta ja vastaan, ja pääsääntöisesti kuvaamistehtävistä pidettiin. Yleensä ne, jotka iPadia tai iPhonea olivat jo aiemmin käyttäneet, suhtautuivat myönteisemmin kokeiluun kuin muut.

Äi 13-kurssi eli luovan kirjoittamisen kurssi oli opiskelijamäärältään suurempi kuin puhekurssi. Myös tällä kurssilla käytettiin Dropboxia tehtävien jakoon sekä palautukseen opettajalle. Hankaluutena oli monen mielestä iPadilla kirjoittaminen tuntitehtävissä, ja kokemansa kirjoittamisen ongelmat he ratkaisivat kotikoneella toisin. Työn tallentaminenhan on Dropboxiin helppoa. Se, mitä opettaja oli Dropboxin valitessaan toivonut ennakkoon, oli töiden jakaminen itse kunkin luettavaksi Dropboxin avulla, mikä teknisesti olisi ollut helppoa. Käytännön tasolla tuli ujousongelmia: tuotettuja tekstejä kyllä mielellään luettiin ääneen ja käsiteltiin tunneilla keskustellen, mutta pysyvää jälkeä ei toisille haluttu jättää
.
Opettajan kannalta palautteen antaminen osoittautui Dropboxin käytön takia hankalaksi, joten kirjalliset kommentit töistä annoin kyllä sähköisesti, mutta opiskelijoiden toiveesta Wilmaan. Mille tahansa kurssille, jossa kirjoitetaan paljon, jokin muu sovellus olisi parempi, ehkä iAnnotate tai jokin vastaava."


Lisää opettajien kokemuksia

Seuraavat kommentit tulevat opinto-ohjauksesta ja kieltenopettajalta:

Opinto-ohjaaja:
"Sain iPadin ohjauksen avuksi marraskuussa 2012. Ennen sitä iPadien maailma oli tuntematon. Nyt olen kokeillut ja käyttänyt useampia ohjelmia ja oppinut asioita kantapään kautta. Lähes joka päivä tulee jokin uusi oivallus ohjelmista tai appsien hyödyntämisestä työssä. Tässä kerron asioista, joihin olen iPadia hyödyntänyt.

Siirsin syksyllä kalenterini sähköiseen muotoon. Toistuvat tapahtumat on helppo merkitä. Osa tapahtumista tulee kyllä helposti merkittyä väärälle päivälle tai kelloajalle. Osa merkinnöistä on hävinnytkin. Opettelua ja ennen kaikkea huolellisuutta tarvitaan. Sähköisestä kalenterista eivät päivät lopu kesken. Niinpä on voinut kurkistaa jo esimerkiksi kevään 2016 kalenteriin. Kalenterissa on yksi puute, johon toivoisin ratkaisua. Kaipaisin kalenteriin viikkojen numerointia. Se olisi hyvä parannus.

Sekä työ- että siviilisähköpostit ovat kätevästi mukana silloin, kun iPadikin on. Posteihin on nopea vastata. Tosin pitkiä viestejä on yhä mielekkäämpi kirjoittaa pöytäkoneella ja ihan kaikki liitteet eivät avaudu oikein

iPadin myötä netti on aina mukana, mikä helpottaa kiertävän opon työtä merkittävästi. Netin saa nopeasti esille eikä laite paina juuri mitään kannettaviin koneisiin verrattuna. Työssäni pitää usein tarkastella ja tarkista asioita eri netistä löytyvistä asiakirjoista. Läheskään kaikkea ei tarvitse tulostaa paperille. Asiakirjoihin lisäysten ja omien muistiinpanojen tekemistä pitää vielä harjoitella. Ohjelmia, appseja on niin paljon, että ei oikein muista, millä on kirjoittanut mitäkin. Työnteko hakee muotoaan. Asiakirjojen tallettaminen dropboxiin oli minulle tuttua jo ennestään, mutta jotenkin se ei ole tullut vielä tavaksi. Tärkeimpiä ja sellaisia tiedostoja, joita saatan tarvita oman työpisteen ulkopuolella, olen siirtänyt pilveen.

Työlista tehtävistä kulkee kätevästi mukana ja asioita voi lisätä, kun niitä tulee vastaan. Tähän käytän muistiinpanot-appsia. Keltaiset liput työpöydällä ja muualla ovat vähentyneet selvästi. Näitä listoja voi sitten tarpeen tullen vaikka laittaa omaan sähköpostiin muistutukseksi. 

Kun netti on helposti mukana, voi opiskelijoiden läsnäoloa ja suorituksia seurata joustavasti. Viestittely nopeutuu. Wilman lomakkeet parantavat asioiden dokumentointia. Primuksenkin voisi saada iPadiin, mutta mm. tietoturvan vuoksi, wilma on ihan riittävä. Jotain asioita tehdään pelkästään pöytäkoneella.

Viestitän opiskelijoille ja ohjaajille blogissa. Blogin päivittäminen onnistuu kätevästi iPadilla. Blogissa on mm. linkit opiskelijoille palautteen antamiseen. Palautteita on ollut helpompi saada, kun on voinut antaa iPadin opiskelijalle samalla, kun hän on ohjauskäynnillä luonani.

Doodle-ohjelmalla on sovittu yhteisiä kokouksia seudun opojen kanssa. Sen avulla opot ovat ilmoittaneet myös tulostansa kokouksiin. Seudun OKSA-opoilla on suljettu facebook-ryhmä, jonka lukeminen ja ajankohtaisten tietojen päivittäminen onnistuu kätevästi iPadilla. Kokousmuistioita olen kirjoittanut Pages-appsilla, vaikka se ei olekaan ollut minulle yhtä toiminnallinen kuin perinteinen word. Kopio-liitä -toimintoa harjoittelen vielä kovasti. Ja yhtä lailla hiiren puuttuminen hankaloittaa vielä toimimista. Ehkä minä vielä opin hiirettömään elämään.

Asioiden dokumentoinnissa kuvilla on tärkeä merkitys. Olen yrittänyt kuvata monissa paikoissa, jotta mm. esityksistä tulisi elävämpiä. Esitysten suunnittelussa miellekarttaohjelmat kuten popplet ovat käteviä. Joitakin esityksiä olen tehnyt Keynote-appsilla.

Kaiken kaikkiaan iPad on helpottanut ja monimuotoistanut omaa työtäni. Tosin opettelemista vielä riittää."

Kieltenopettaja: 
"Olen ollut kiinnostunut iPad-opiskelusta. Olen käynyt koulutukset Joensuussa 8.-9.9.2012 ja Savonlinnassa 4.-5.4.2013. Hyvin paljon olen ymmärtänyt, mutta käyttämista pitää vielä harjoitella. Esim. olen tutustunut Ibooksiin, AppStoreen, Baiboardiin, Dropboxiin ja DocsTo Go-ohjelmaan. DropBoxissa minulla on esim. ystävyyskoulukuvat, joita voin näyttää oppilaille. DocsToGo-ohjelmalla opettelin aineiden korjaamista ja lähettämista oppilaille. Tunnilla en ole paljoa käyttänyt, esim. yksi oppilas kieltäytyi asiasta, kun ei tunne koko iPadiä.  Syksyllä jatkan iPadin opiskelua."

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Opettajien kokemuksia

Mobiles II -hankkeen myötä lähes kaikille Savonlinnan lyseon lukion opettajille hankittiin iPadit. Tässä ensiksi yhteiskuntaopin, opinto-ohjauksen ja maantieteen opettajien ajatuksia:

Yhteiskuntaoppi:
"Koneet mahdollistivat sähköisen opettajan tuottaman materiaalin jakamisen sähköisesti oppilaille dropboxin kautta ja kokoaikainen nettiyhetys mahdollisti oppijoille sähköisen säädöskokoelman Finlexin jatkuvan käytön, mitkä tukivat oppimista oppilaspalautteenkin perustella. Haasteena kurssilla esiintyi oppilaiden eriasteiset tietotekniset taidot, joka näkyi mm. tekstinkäsittelyn käyttämisessä, kun teimme yo-harjoituksia. Kokeen pidin paperirisena, koska tämä ikäluokka tulee tekemään paperisen reaalikokeen.

Tieto- ja oppimiskäsitykset ovat muuttumassa näiden välineidet (ICT) kautta, mikä ei vähennä työskentelyn merkitystä. Tutkivan oppimisen ja lähdekritiikin painoarvo kasvavat, kun oppisessa kurssikirjojen merkitys lievenee. Minulle historian ja yhteiskuntaopin opettajana suurin etu padeissa on ollut netin takaamat median palvelut esimerkiksi ajankohtaiset YLE:n uutiset ja käsitekarttaohjelma Mindjet, jolla olemme piirtäneet yhdessä ja erikseen ilmiöistä käsitekarttoja. Koneiden käytössä hienoa on olllut se, että oppilaat ovat neuvonneet toisiaan ja myös minua tekniikan käytössä. Tämä on oppilaiden sosiaalisen kehityksen kannalta hieno asia."

Opinto-ohjaus:
"Olen käyttänyt Padia eniten henkilökohtaisessa ohjauksessa, kun opiskelija hakee tietoja jatko-opinnoista. Ohjauksessa mielestäni parhain tiedonlähde on ollut www.opintoluotsi.fi sivusto, josta opiskelijan on helppo löytää ammatinkuvauksia, tietoja eri koulutusaloista ja opiskelumahdollisuuksista. Yhteishaun aikaan täältä löytyy myös linkki joko ammattikorkeakoulun tai yliopiston nettihakuun.

Opiskelijat käyvät tekemässä myös kurssimuutoksia, jolloin heidän itsensä on helppo seurata
lukujärjestysmuutoksia Padista. Myös Avoimen ammattikorkeakoulun koulutuskalenterissa kurssille ilmoittautumiset onnistuvat helposti.

Päivittäin sähköpostien lukeminen ja lähettäminen sekä Wilman käyttö ajasta ja paikasta riippumatta on helppoa. Opiskelijahuollon palavereissa Pad nopeuttaa esimerkiksi tiedonhaussa, kuinka opiskelijan lukio-opinnot etenevät

Opinto-ohjauksen tunnilla Padit ovat olleet hyvänä apuna, kun opiskelijoiden kanssa on tehty
olokysely ja ATK-luokka on ollut varattu. Kameraa ja videota on helppo käyttää. Olen harjoitellut
muutamien ohjelmien käyttöä, kuten Docs To Go, Dropbox ja Keynote. Mielestäni Pad on erittäin hyvä työväline opinto-ohjaajan työssä." 

Maantiede:
"Kokeilimme pädejä maantieteen kurssilla ryhmätöiden tekemisessä,
kokemukset
-oppilaat eivät pitäneet koko ajatuksesta

syitä:
-liian hankalaa kirjoittaa tekstejä
-kuvien ja kaavioiden istutus ei tuntunut oniistuvan
- ei voinut tulostaa tuotoksia
-kaksi oppilasta ei mahtunut yhdelle pädille
-kaikki halusivat tehdä työn loppuun tietokoneilla"








: