Tämän jakson alusta jaoimme iPadit
terveystiedon ryhmälle ja filosofian ryhmälle. Kertoilen jatkossa hiukan siitä,
miltä filosofia näyttää iPadilla. Olemme jättäneet vihkot pois, mutta pitäneet
oppikirjat. Filosofia on lukiossa uusi ja aika vaativakin oppiaine, koska se
sisältää paljon uusia käsitteitä ja vaatii abstraktia ajattelua.
Kuusitoistavuotiaalla ihmisellä on tutkimustenkin mukaan vielä aivojen ja
ajattelukyvyn muovautuminen kesken, joten koululla kaiken kaikkiaan ja myös
filosofian opetuksella on haasteena auttaa ajattelun kehityksessä. Yksi
filosofian määritelmistähän onkin, että se on taitavaa ajattelua!
Kuvassa on iloisia filosofian kurssilaisia
(vaikka he piileskelevätkin hiustensa takana...) välitunnilla, kun pädit on luvattu kotiin mukaan. Mitä enemmän iPadeja ehditään käyttää, sitä
tutummaksi ne tietysti tulevat. Ryhmässä on muutamia, joilla oli ollut laite
viime jaksossa, joten nähtiin iloisia naamoja, kun kerroin, että he saavat
täppärit myös tähän jaksoon.
Kaikki ryhmässä osasivat mennä nettiin,
mutta kertasin silti joitakin perusjuttuja laitteen käytöstä. Käsitekartan tekeminen ja Dropboxin
käyttö olivatkin sitten vieraampia, mutta nyt on päästy siihen vaiheeseen, että
kaikilla on Dropbox-tilit ja siellä kansiot, jotka on jaettu minulle, ja minä
puolestani olen jakanut materiaaleja sisältävän kansion opiskelijoille.
Kansiossani ei vielä ole kurssin koko aineistoa, koska minulla ei ole sitä
valmiina sähköisessä muodossa, vaan lisään tehtävänantoja ja muita vastaavia
sitä mukaa kuin kurssi etenee. Olemme aloittaneet "Mitä filosofia
on?" -käsitekartalla, käsitteellisyyden pohtimisella ja filosofian
historialla. Viimeksi mainitun tosin jätän tässä vaiheessa vähemmälle, sillä
siihen palataan jakson mittaan. Ehkä teemme siitäkin käsitekartan, jota
täydennetään aina silloin tällöin. Opiskelijat tallettavat kaikki
muistiinpanonsa ja tehtävänsä FI1 Oma Nimi -kansioonsa, jonka sisältö tulee
vaikuttamaan kurssin arviointiin.
Tällä viikolla koulullamme on käynyt
yhdeksäsluokkalaisia tutustumiskierroksella ja heille on haluttu näyttää myös
iPad-tunteja. Olen kysynyt näillä tunneilla kädennostogallupilla tuntoja pädin
käytöstä, ja vain muutama opiskelija suhtautuu asiaan nihkeästi. Enemmistö
pitää pädityöskentelyä mielekkäänä - siinäkin ryhmässä, jolla täppärit ovat
vain tuntikäytössä silloin tällöin.
Esimerkki tällaisesta oppituntiin
rajoittuvasta käytöstä perjantaiaamulta: Luimme etiikan kurssilla (UE3) netistä Tiede-lehden
artikkelia "Mistä moraali syntyy?" (8/2008, Annikka Mutanen) ja
teimme sen pohjalta käsitekartan vihkoon. Sisällön lisäksi opiskelimme
asiatekstin lukemista ja siihen sisältyvän argumentaation purkamista. Mitä
kirjoittaja väittää? Kuinka hän perustelee väitteensä? Olemme lukeneet
artikkelia monen eri ryhmän kanssa, ja havaintoni on, että opiskelijoiden kyky
ymmärtää tekstin rakennetta ja sen ajatuskulun etenemistä vaihtelee paljon.
Uskon, että tämä on yksi avain siihen, miksi joku menestyy koulussa ja toinen
ei. Tässä kierrytään niihin samoihin ajattelun taitoihin, joita filosofiassakin
harjoitellaan! Pitää yrittää miettiä, millä tavoin iPadeja voisi vielä paremmin
käyttää taitavan ajattelun oppimiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti