Hankeraportti

Julkaisu Mobiles II -hankkeesta löytyy osoitteesta: https://savonlinnanlyseonlukio.onedu.fi/verkkojulkaisut/zine/50/cover
Julkaisuun on kerätty hankkeen aikana tehtyjen kyselyiden tuloksia. Julkaisussa on myös kommentteja niin tunteja pitäneiltä opettajilta kuin opiskelijoiltakin.

Kieltenopettaja muistelee...

Edesmenneen iPadini muistolle

Yhteinen matkamme alkoi syyslukukaudella. Odotin laitetta innolla ja olin hankkinut sille puhdistustyynynkin valmiiksi jo viikkoja ennen kuin tapasimme. Saimme pikaisesti käyttökoulutusta ja sitten meidät päästettiin kotiin. Laite kotiutui olohuoneen kirjakaapin päätyyn pistorasian likelle. Siinä se vietti joutoaikansa ja oli helposti ladattavissa, kun virta uhkasi loppua.

Oli paljon mukavia appseja, joita vempain pyöritti kiltisti ja vikitteli, mokoma, minut

ensitöikseen Facebookin pariin. Kieltenopettajana minulle parhaita appseja ovat olleet BBC News, CNN, Huffington Post, YouTube, Podcastit ja Flipboard. Luonnollisesti Dropboxit ja muistiinpano-appsit yms. tulivat tutkittua. Yksityispuolella käytössä olivat Pinterest, BBCiPlayer, Netflix, Tumblr ja Pocketmags, josta kyllä näytin InBritain –lehden juttuja ja kuvia tunneillakin. Nettihakuja Ipadilla on näppärä tehdä, vaikka luokan pöytäkonetta varten. Itselläni Apple-TV tuli luokkaani vasta kevätlukukauden lopulla.

Hoitelimme pädin kanssa myös Wilman ja sähköpostit usein vielä myöhään illallakin, kun läppäriä ei enää olisi jaksanut herätellä. Otimme myös kuvia mm. Lyseon kevään Brightonin kielikurssimatkalta. Meillä oli toimiva yhteistyösuhde ja olimme varsin onnellisia. Tai ainakin uskoin niin.

Eräänä aamuna, muutama päivä ennen lukukauden päättymistä, selasin ohimennen Wilmaa ennen töihin lähtöä. Lähetin oppilaalle vastauksen poissaoloilmoitukseen kokeesta ja menin pakkaamaan työreppuni. Palatessani pädin ääreen ruutu oli pimeä. Pädini ei reagoinut elvytykseen. Ruudulle ilmestyi lopulta vain hopeinen omena. Viikonlopun pädi vietti virtajohdossa, saamieni ohjeiden mukaisesti, ja salamoi toisinaan. Olin aivan hukassa. Olin jo niin tottunut siihen, että pädi oli aina käden ulottuvilla. Odotin sen virkoavan hetkenä minä hyvänsä. Olihan minulle näin luvattu tapahtuvan. Ei vironnut vempain. Kun se irrotettiin, johdoista, se kertoi akkunsa olevan tyhjä. Murhemielin vein laitteen rehtorille, joka lupasi toimittaa laitteen huoltoon. Lainapädin sain, mutta emme oikein ystävystyneet...

Tieto pädini lopullisesta poismenosta tuli rehtorin sähköpostilla, jossa kerrottiin minua odottavan upouuden iPadin. Ristiriitaisin tuntein hain uuden kaverini ja kilttihän tämä on ollut. Tosin tuntuu painavammalta kuin entinen, mutta toimii. Toivon, että toimii jatkossakin ja saamme tehdä paljon asioita yhdessä. Otan tulevan lukuvuoden haasteet vastaan yhdessä tuliterän Ipadini kanssa!

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kokemuksia

Kokeilin padien käyttöä äidinkielen kurssilla 3 kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa. Padien ottaminen tunnille ei tuntunut pelkästään mukavalta ajatukselta, sillä itse en ollut laitteen käytön kanssa vielä täysin tuttu ja epäilin padien aiheuttavat ylimääräistä hälinää tunneilla. Halusin kuitenkin kokeilla tätä opetustapaa ja pidin kevään aikana kaksi kurssia padien avulla kahdessa eri jaksossa. Kummassakin jaksossa vedin samaan aikaan ÄI3-kurssia myös toiselle ryhmälle, joka opiskeli ilman padeia. Kumpikin ryhmä opiskeli myös ilman kurssivihkoja.  Äidinkielen Käsikirja oppilailla oli käytössään.

Käytin opetuksessa sähköisiä materiaaleja, jotka oli tarkoitus jakaa oppilaiden kanssa Dropboxin kautta. Tämä aiheutti alkuun melkoista hankaluutta, mutta loppukurssista sujui jo paremmin.  Lisäksi padeilla oli tarkoitus tehdä runoesittelyn kuvitukseksi video tai animaatio, mutta yllätyksekseni oppilaat eivät kovin mielellään tarttuneet tähän työhön. Oman äänen kuuleminen nauhoitettuna osoittautui liian epämieluisaksi asiaksi. Muutoin padeja käytettiin tunneilla mm. kielenhuollon tehtävien tekemiseen netissä ja pienten kirjoitusharjoitusten kirjoittaiseen.  Itse koin työskentelytavat liian yksipuolisiksi, mutta minulla ei ollutkaan valitettavasti aikaa kehitellä uusia ideoita, vaikka olin niin etukäteen suunnitellut.

Osittain ennakkoluuloni tuntien levottomuudesta pitivät paikkansa. Padien käyttö tunnilla lisäsi hälinää ja teki tunneista levottomampia kuin toisen ryhmän tunnit. Välillä tämä johtui siitä, etteivät kokeilemani ohjelmat olleet minulle itselleni riittävän tuttuja ja välillä siitä, että oppilaiden oli vaikea keskittyä opetukseen, koska padin kanssa puuhaileminen vei mielenkiinnon. Toisaalta laitteen käyttö mahdollisti nopean nettiin pääsyn ja kirjoitustöiden tallentamisen Dropboxiin opettajan nähtäväksi.

Näin jälkikäteen mietittynä ryhmien kanssa kannattaisi jatkossa käyttää toisenlaista aloitustapaa. Kurssin alussa mietittäisiin yhdessä opiskelijoiden kanssa, miten padien kanssa pitäisi toimia, että niistä saataisiin hyötyä nimenomaan opiskelua ajatellen. Oppilaat kokoaisivat ryhmissä itselleen ohjeita laitteiden käytöstä tunnilla ja esim. siitä, mitä padin toistuvasta hupikäytöstä tunnilla seuraisi. Lopuksi kaikkien ajatukset koottaisiin kurssin yhteisiksi säännöiksi, jotka kaikki allekirjoittaisivat. Näin opiskelijat voisi saada itse miettimään omaa vastuutaan tuntityöskentelystä.

Opiskelijoiden palautteessa korostui se, että osa ei kokenut padeista olevan hyötyä ja osa harmitteli laitteiden käytön opetteluun liittyvää sähellystä luokassa. Toisaalta joitakuita padien käyttö oli motivoinut enemmän kuin perinteinen opetus. Monessa palautteessa opiskelijat totesivat oman hupikäytön olleen haitaksi opiskelulle. Viimeisessä jaksossa ilman padeja opiskelleen ryhmän palaute kurssista oli selvästi positiivisempi kuin padeja käyttäneen ryhmän. En usko kuitenkaan pelkän laitteen vaikuttaneen tähän, vaan myös omassa ohjaustyössäni oli selviä puutteita. Paljon on vielä opittavaa. En ehkä heti kokeilisi uudestaan padien käyttöä juuri tälllä kurssilla, mutta ÄI2-kurssia ajatellen minulla on jo mielessä uusia ideoita.

Ja vielä lisää opettajien kertomuksia

Nyt äänessä ovat matemaattisten aineiden opettaja ja äidinkielenopettaja:

Matemaattiset aineet:
"Olen käyttänyt ipadia

-wilma

-koulun kotisivut

-sähköposti

-tiedon haku netistä

-valokuvaus (laitteessa valmiina muka joku infrapuna ja röntgenkuvaus, ei ok (Photo Booth)

-dropboxista tarkastanut oppilaiden lähettämiä kokeellisen kurssin työselostuksia

-kokeillut laitteessa olevaa kiihtyvyysmittausohjelmaa (SPARKvue)

-tutkinut löytyisikö sopivia ilmaisohjelmia fysiikan tai kemian opetukseen lukiotasolle

-kokeillut Labdisc-sensoreiden (GlobiLab-ohjelmisto) toimintaa ja mahdollista käyttöä opetuksessa (ilonaIT)"

Äidinkieli:

"Kokemuksia iPadin käytöstä kahdella puoliksi etäkurssilla

Lähtötilanteena oli, että kaksi osallistujamäärältään pientä kurssia toteutettiin opettajalle puolikkaina kursseina, mutta opiskelijat saivat niistä kokonaisen kurssin. Koska etätuntien osuuteen piti saada tehtäviä,jotka olisivat myös helposti siirrettävissä opettajalle, päädyin ottamaan padit käyttöön sekä ÄI 13 ja ÄI 7 –kursseille.

Aluksi tuntui haastavalta, miten puhekurssia voisi pitää osittain etänä, mutta koska ryhmä oli hyvin pieni, ehdittiin lähiopetuksessa tehdä tarpeelliset live-harjoitukset. Tehtävät jaettiin opiskelijoille Dropboxin avulla, ja sinne he myös tallettivat omat työnsä. Dropboxista opettaja pystyi helposti seuraamaan niitä. Etätehtäviä yritin suunnitella niin, että mm. iPadin videointimahdollisuudet voitiin hyödyntää. Tällaisia tehtäviä oli muutama, esim. haastattelu, jossa opiskelija laati kysymykset ja videoi koko haastattelun. Televisiojuontajan tarkkailutehtävää varten iPadeissa oli pääsy Yle-Areenaan. Nämä ja muut samantyyppiset tehtävät onnistuivat muuten hyvin, mutta niiden jakamisessa toisille ilmeni yllättäviä ongelmia. Haastateltavat olivat toivoneet, ettei heitä ”näytettäisi” vaan vain kuunneltaisiin. Tätä toivetta kunnioitettiin, vaikka myös teknisiä äänenkuuluvuusongelmia ilmeni. Ongelma johtui kuvaamistilanteesta, jossa haastateltava oli istunut hiukan liian kaukana kamerasta. Muidenkin töiden esittämisessä toisille oli teknisiä ongelmia, jotka johtuivat varmaan meistä käyttäjistä ja osittain luokan laitteista.

Mielipiteet laitteen käytöstä vaihtelivat puolesta ja vastaan, ja pääsääntöisesti kuvaamistehtävistä pidettiin. Yleensä ne, jotka iPadia tai iPhonea olivat jo aiemmin käyttäneet, suhtautuivat myönteisemmin kokeiluun kuin muut.

Äi 13-kurssi eli luovan kirjoittamisen kurssi oli opiskelijamäärältään suurempi kuin puhekurssi. Myös tällä kurssilla käytettiin Dropboxia tehtävien jakoon sekä palautukseen opettajalle. Hankaluutena oli monen mielestä iPadilla kirjoittaminen tuntitehtävissä, ja kokemansa kirjoittamisen ongelmat he ratkaisivat kotikoneella toisin. Työn tallentaminenhan on Dropboxiin helppoa. Se, mitä opettaja oli Dropboxin valitessaan toivonut ennakkoon, oli töiden jakaminen itse kunkin luettavaksi Dropboxin avulla, mikä teknisesti olisi ollut helppoa. Käytännön tasolla tuli ujousongelmia: tuotettuja tekstejä kyllä mielellään luettiin ääneen ja käsiteltiin tunneilla keskustellen, mutta pysyvää jälkeä ei toisille haluttu jättää
.
Opettajan kannalta palautteen antaminen osoittautui Dropboxin käytön takia hankalaksi, joten kirjalliset kommentit töistä annoin kyllä sähköisesti, mutta opiskelijoiden toiveesta Wilmaan. Mille tahansa kurssille, jossa kirjoitetaan paljon, jokin muu sovellus olisi parempi, ehkä iAnnotate tai jokin vastaava."

Lisää opettajien kokemuksia

Seuraavat kommentit tulevat opinto-ohjauksesta ja kieltenopettajalta:

Opinto-ohjaaja:

"Sain iPadin ohjauksen avuksi marraskuussa 2012. Ennen sitä iPadien maailma oli tuntematon. Nyt olen kokeillut ja käyttänyt useampia ohjelmia ja oppinut asioita kantapään kautta. Lähes joka päivä tulee jokin uusi oivallus ohjelmista tai appsien hyödyntämisestä työssä. Tässä kerron asioista, joihin olen iPadia hyödyntänyt.

Siirsin syksyllä kalenterini sähköiseen muotoon. Toistuvat tapahtumat on helppo merkitä. Osa tapahtumista tulee kyllä helposti merkittyä väärälle päivälle tai kelloajalle. Osa merkinnöistä on hävinnytkin. Opettelua ja ennen kaikkea huolellisuutta tarvitaan. Sähköisestä kalenterista eivät päivät lopu kesken. Niinpä on voinut kurkistaa jo esimerkiksi kevään 2016 kalenteriin. Kalenterissa on yksi puute, johon toivoisin ratkaisua. Kaipaisin kalenteriin viikkojen numerointia. Se olisi hyvä parannus.

Sekä työ- että siviilisähköpostit ovat kätevästi mukana silloin, kun iPadikin on. Posteihin on nopea vastata. Tosin pitkiä viestejä on yhä mielekkäämpi kirjoittaa pöytäkoneella ja ihan kaikki liitteet eivät avaudu oikein

iPadin myötä netti on aina mukana, mikä helpottaa kiertävän opon työtä merkittävästi. Netin saa nopeasti esille eikä laite paina juuri mitään kannettaviin koneisiin verrattuna. Työssäni pitää usein tarkastella ja tarkista asioita eri netistä löytyvistä asiakirjoista. Läheskään kaikkea ei tarvitse tulostaa paperille. Asiakirjoihin lisäysten ja omien muistiinpanojen tekemistä pitää vielä harjoitella. Ohjelmia, appseja on niin paljon, että ei oikein muista, millä on kirjoittanut mitäkin. Työnteko hakee muotoaan. Asiakirjojen tallettaminen dropboxiin oli minulle tuttua jo ennestään, mutta jotenkin se ei ole tullut vielä tavaksi. Tärkeimpiä ja sellaisia tiedostoja, joita saatan tarvita oman työpisteen ulkopuolella, olen siirtänyt pilveen.

Työlista tehtävistä kulkee kätevästi mukana ja asioita voi lisätä, kun niitä tulee vastaan. Tähän käytän muistiinpanot-appsia. Keltaiset liput työpöydällä ja muualla ovat vähentyneet selvästi. Näitä listoja voi sitten tarpeen tullen vaikka laittaa omaan sähköpostiin muistutukseksi. 

Kun netti on helposti mukana, voi opiskelijoiden läsnäoloa ja suorituksia seurata joustavasti. Viestittely nopeutuu. Wilman lomakkeet parantavat asioiden dokumentointia. Primuksenkin voisi saada iPadiin, mutta mm. tietoturvan vuoksi, wilma on ihan riittävä. Jotain asioita tehdään pelkästään pöytäkoneella.

Viestitän opiskelijoille ja ohjaajille blogissa. Blogin päivittäminen onnistuu kätevästi iPadilla. Blogissa on mm. linkit opiskelijoille palautteen antamiseen. Palautteita on ollut helpompi saada, kun on voinut antaa iPadin opiskelijalle samalla, kun hän on ohjauskäynnillä luonani.

Doodle-ohjelmalla on sovittu yhteisiä kokouksia seudun opojen kanssa. Sen avulla opot ovat ilmoittaneet myös tulostansa kokouksiin. Seudun OKSA-opoilla on suljettu facebook-ryhmä, jonka lukeminen ja ajankohtaisten tietojen päivittäminen onnistuu kätevästi iPadilla. Kokousmuistioita olen kirjoittanut Pages-appsilla, vaikka se ei olekaan ollut minulle yhtä toiminnallinen kuin perinteinen word. Kopio-liitä -toimintoa harjoittelen vielä kovasti. Ja yhtä lailla hiiren puuttuminen hankaloittaa vielä toimimista. Ehkä minä vielä opin hiirettömään elämään.

Asioiden dokumentoinnissa kuvilla on tärkeä merkitys. Olen yrittänyt kuvata monissa paikoissa, jotta mm. esityksistä tulisi elävämpiä. Esitysten suunnittelussa miellekarttaohjelmat kuten popplet ovat käteviä. Joitakin esityksiä olen tehnyt Keynote-appsilla.

Kaiken kaikkiaan iPad on helpottanut ja monimuotoistanut omaa työtäni. Tosin opettelemista vielä riittää."

Kieltenopettaja: 

"Olen ollut kiinnostunut iPad-opiskelusta. Olen käynyt koulutukset Joensuussa 8.-9.9.2012 ja Savonlinnassa 4.-5.4.2013. Hyvin paljon olen ymmärtänyt, mutta käyttämista pitää vielä harjoitella. Esim. olen tutustunut Ibooksiin, AppStoreen, Baiboardiin, Dropboxiin ja DocsTo Go-ohjelmaan. DropBoxissa minulla on esim. ystävyyskoulukuvat, joita voin näyttää oppilaille. DocsToGo-ohjelmalla opettelin aineiden korjaamista ja lähettämista oppilaille. Tunnilla en ole paljoa käyttänyt, esim. yksi oppilas kieltäytyi asiasta, kun ei tunne koko iPadiä.  Syksyllä jatkan iPadin opiskelua."

Opettajien kokemuksia

Mobiles II -hankkeen myötä lähes kaikille Savonlinnan lyseon lukion opettajille hankittiin iPadit. Tässä ensiksi yhteiskuntaopin, opinto-ohjauksen ja maantieteen opettajien ajatuksia:

Yhteiskuntaoppi:

"Koneet mahdollistivat sähköisen opettajan tuottaman materiaalin jakamisen sähköisesti oppilaille dropboxin kautta ja kokoaikainen nettiyhetys mahdollisti oppijoille sähköisen säädöskokoelman Finlexin jatkuvan käytön, mitkä tukivat oppimista oppilaspalautteenkin perustella. Haasteena kurssilla esiintyi oppilaiden eriasteiset tietotekniset taidot, joka näkyi mm. tekstinkäsittelyn käyttämisessä, kun teimme yo-harjoituksia. Kokeen pidin paperirisena, koska tämä ikäluokka tulee tekemään paperisen reaalikokeen.

Tieto- ja oppimiskäsitykset ovat muuttumassa näiden välineidet (ICT) kautta, mikä ei vähennä työskentelyn merkitystä. Tutkivan oppimisen ja lähdekritiikin painoarvo kasvavat, kun oppisessa kurssikirjojen merkitys lievenee. Minulle historian ja yhteiskuntaopin opettajana suurin etu padeissa on ollut netin takaamat median palvelut esimerkiksi ajankohtaiset YLE:n uutiset ja käsitekarttaohjelma Mindjet, jolla olemme piirtäneet yhdessä ja erikseen ilmiöistä käsitekarttoja. Koneiden käytössä hienoa on olllut se, että oppilaat ovat neuvonneet toisiaan ja myös minua tekniikan käytössä. Tämä on oppilaiden sosiaalisen kehityksen kannalta hieno asia."

Opinto-ohjaus:

"Olen käyttänyt Padia eniten henkilökohtaisessa ohjauksessa, kun opiskelija hakee tietoja jatko-opinnoista. Ohjauksessa mielestäni parhain tiedonlähde on ollut www.opintoluotsi.fi sivusto, josta opiskelijan on helppo löytää ammatinkuvauksia, tietoja eri koulutusaloista ja opiskelumahdollisuuksista. Yhteishaun aikaan täältä löytyy myös linkki joko ammattikorkeakoulun tai yliopiston nettihakuun.

Opiskelijat käyvät tekemässä myös kurssimuutoksia, jolloin heidän itsensä on helppo seurata

lukujärjestysmuutoksia Padista. Myös Avoimen ammattikorkeakoulun koulutuskalenterissa kurssille ilmoittautumiset onnistuvat helposti.

Päivittäin sähköpostien lukeminen ja lähettäminen sekä Wilman käyttö ajasta ja paikasta riippumatta on helppoa. Opiskelijahuollon palavereissa Pad nopeuttaa esimerkiksi tiedonhaussa, kuinka opiskelijan lukio-opinnot etenevät

Opinto-ohjauksen tunnilla Padit ovat olleet hyvänä apuna, kun opiskelijoiden kanssa on tehty

olokysely ja ATK-luokka on ollut varattu. Kameraa ja videota on helppo käyttää. Olen harjoitellut

muutamien ohjelmien käyttöä, kuten Docs To Go, Dropbox ja Keynote. Mielestäni Pad on erittäin hyvä työväline opinto-ohjaajan työssä." 

Maantiede:
"Kokeilimme pädejä maantieteen kurssilla ryhmätöiden tekemisessä,
kokemukset
-oppilaat eivät pitäneet koko ajatuksesta

syitä:
-liian hankalaa kirjoittaa tekstejä
-kuvien ja kaavioiden istutus ei tuntunut oniistuvan
- ei voinut tulostaa tuotoksia
-kaksi oppilasta ei mahtunut yhdelle pädille
-kaikki halusivat tehdä työn loppuun tietokoneilla"

:

Muutamia esityksiä

Kokoan tähän viime lukuvuoden aikana tekemiäni ja pitämiäni esityksiä. Toivon, että niistä on jollekulle iloa, vaikka ne ovatkin aika simppeleitä. Osittain yksinkertaisuus johtuu varmaan allekirjoittaneen aivokapasiteetista, mutta se on myös tietoinen valinta. Osallistujien lähtötaso on kaikissa iPadien käyttöön ja mobiiliopedagogiikkaan liittyvissä koulutuksissa todella kirjava, ja minusta koulutuksesta ei ole mitään hyötyä, jos siinä ei pysy kärryillä. Yritän siksi sanoa asiat mahdollisimman selkeästi. Pitkälle ehtineet kyllä jotenkin aina saavat aikansa kulumaan... näin sanon, vaikka itsekin olen monesti hiukkasen pitkästynyt koulutuksissa.

Toinen tietoinen valinta on satsaaminen enenmmän tekstiin kuin kuviin. Tiedän, että kuvia ja kuvioita on kiva katsella, mutta kun esitystä käyttää myöhemmin netin kautta joku, joka ei ole ollut alkuperäisessä tilaisuudessa, niin eipä hän tiedä, mitä esitelmöitsijä on kunkin kuvan kohdalla sanonut. Tämäkin on omaa kokemusta, kun seurailen opetuksen kehittämisen guruja esim. slideshare.netissä.

Muistutan, että esitysten sisältö saattaa joiltakin osin vanhentua nopeastikin, joten älkää syyttäkö minua, jos joku asia ei enää toimi väittämälläni tavalla!

iPad opinto-ohjauksen välineenä http://db.tt/izDJRCZI (Isoverstaan koulutus itäsuomalaisille opoille)
iPad opettajan henkilökohtaisena työvälineenä http://db.tt/0wStrnJR (mm. seudullinen VESO-päivä Savonlinnassa)
iPadin käytön perusteet http://db.tt/RLB4ZoTL (eri paikoissa, mm. seudullinen VESO-päivä Savonlinnassa)
iPadit opetuksessa http://db.tt/5ICMG4a2 (VESO-koulutus Hämeenlinnassa)
Opetuskäytön perusteet iPadilla http://db.tt/3qKyWEnt  (iLO-päivät Savonlinnassa)
iPadit Savonlinnan lyseon lukiossa http://db.tt/HBGWimpM (Isoverstaan koulutus Kuopiossa)
Osaan tehdä iPadilla... http://db.tt/nOQ2QAJV (iLO-päivät Savonlinnassa)
Reaaliaineiden pedagogiikkaa http://db.tt/KZ7PBhsN (VESO-koulutus Hämeenlinnassa)
Sähköiset kokeet http://db.tt/EApiEaK3 (VESO-koukutus Hämeenlinnassa)
Opetuksen sähköinen maailma http://db.tt/bTndyRwL (koulutus Tuusniemellä)
Videot ja animaatiot lukion FI1-kurssilla http://db.tt/wO4cn4LO (iLO-päivät Joensuussa)
Dropboxin käyttö http://db.tt/4syqHe7o (mm. jaettu sähköisesti eri koulujen opettajille)
Sosiaalinen media ja oppiminen http://db.tt/SxepTJ2g (iLO-päivät Savonlinnassa)

Ai niin, ketä kannattaa seurata slidesharessa? Esimerkiksi seuraavia henkilöitä: Anne Rongas, Matleena Laakso, Pauliina Mäkelä, Harto Pönkä ja Tarmo Toikkanen.

Terveisiä iLO-päiviltä

Tosin vähän hitaasti tulevat nämä terveiset! Toivottavasti asia kuitenkin kiinnostaa vielä sekä mukana olleita että niitä, jotka olisivat toivoneet voivansa olla mukana.

Blogia seuranneet tietävät, että iLO-päivien eli iPadit lukio-opetuksessa -koulutustapahtuman konsepti kehitettiin Joensuun norssilla, jossa päivät järjestettiin kahdesti. Savonlinnan iLO järjestettiin Lyseon lukiolla 4.-5.4.2013. Innokkaimmat voivat jo varata kalenteriin seuraavat iLO-päivät eli marraskuun seitsemännen ja kahdeksannen päivän ja merkitä paikaksi Lappeenrannan.

Päivät olivat menestys! Näin uskallan sanoa osallistujamäärän ja saamamme palautteen perusteella. Mukaan ilmoittautui lopulta jopa 230 osallistujaa eri puolilta Suomea, vaikka jossain vaiheessa epäilimme jäävämme hiukan alle kahdensadan. Ohjelma koostui parista yhteisestä tilaisuudesta ja pajoista, joita oli kolmeen otteeseen noin 17-18 kappaletta kerrallaan. Yhteiset tilaisuudet käsittelivät sähköisiä ylioppilaskirjoituksia ja älytaulujen ja tablettien käyttöä yhdessä toistensa kanssa ja etäopetuksessa. Ohjelmaa voi tarkastella jälkikäteenkin nettisivulta. Siellä on myös listat, joista näkee pajojen aiheet ja vetäjät ja jonkin verran pajoissa pidettyjä esityksiä. Seuratkaa iLOa myös Facebookissa; päivittelemme sivua silloin tällöin, vaikka aktiivinen toiminta jatkuukin vasta syksyllä.
http://ilopaivat.ejuttu.fi
https://www.facebook.com/iLOpaivat?fref=ts

Mielestäni iLO-päivät ovat tärkeä asia ainakin kahdesta syystä: Ensinnäkin tietysti sisällön vuoksi. Tablet-laitteiden opetuskäyttöä oppii parhaiten toisilta opettajilta, joilla on käytännön kokemusta asiasta, ja tämä juuri on ollut ajatuksena, kun päivien motoksi on otettu "tuo tullessas, vie mennessäs". Toiseksi tapahtuma edustaa uudenlaista koulutusajattelua, jossa oppi ei tule ylhäältä alaspäin vaan uuden oppiminen perustuu omaan aktiivisuuteen. iLO-päivät ovat siis koulujen omaehtoista ja itse järjestämää toimintaa. Savonlinnan tapahtumaan ei tarvinnut myöskään käyttää verovaroja, koska rahoitus perustui osallistumismaksuihin ja sponsorien tukeen. Ja tietysti pajanpitäjien talkoohenkeen! Valtaisat kiitokset kaikille heille!

Täytyy kyllä tunnustaa, että päivien järjestelyt olivat melkoinen voimanponnistus, mutta oli se mukavaakin, varsinkin sitten, kun rupesi näkemään, että kaikki onnistuu. Huhtikuussa tuntui, että enpähän ihan heti ryhtyisi uudestaan tätä tekemään, mutta toukokuussa on jo fiilis, että nythän sen sitten osaisi tehdä jo sujuvammin... Mutta siirretään kapulaa Lappeenrantaan Saimaan mediakeskukselle. http://www.saimaanmediakeskus.fi

iLOnaiheita olivat ohjelman ja sisällön lisäksi esimerkiksi seuraavat: vanhojen tuttujen tapaaminen ja uusiin tutustuminen, hyvät ruoat ja juomat sekä tapahtuman saama julkisuus Opettaja-lehdessä, Itä-Savo-lehdessä, YLE Etelä-Savon radiossa ja nettisivulla sekä Saimaa-lehdessä - puhumattakaan sanan leviämisestä sosiaalisessa mediassa. iLO-päivien markkinointibudjetti oli nolla euroa, mutta ystävät ja kylänmiehet ja -naiset osaltaan levittivät sanaa eteenpäin. Kiitos heillekin. Vielä muutama vuosi sitten tällainen verkostoituminen ei olisi ollut edes mahdollista.

Lopuksi kiitokset mukana olleille yrityksille: Kustannusosakeyhtiö Otavalle, Aronet Esitysyhtiölle, BLC:lle, Ilona IT:lle, Mobie oy:lle ja e-Oppi oy:lle. Ja olihan torstaipäivään osallistumassa myös Applen edustaja!

Kuvat: Martin Koci

We proudly present: Lyseon mediaryhmä

Joskus viime kevättalvella aloimme Hannun kanssa kehitellä ajatusta, että meillä Savonlinnan lyseossa olisi opiskelijaryhmä, joka kirjoittaisi ja kuvaisi ja tekisi juttuja koulun juhlista ja arjesta ja muusta mielenkiintoisesta. Pallottelimme ideaa keskenämme ja vähän opettajainhuoneessakin ja hallinnon suuntaan, ja vähitellen se alkoi saada hahmoa. Toukokuussa oli koossa sen verran konkretiaa, että kutsuimme koolle opettajaryhmän, jonka tarkoitus on toimia opiskelijoiden tukena. Mukana on tällä hetkellä viisi reaaliaineiden, äidinkielen ja kuvataiteen opettajaa.

Opettajien kesken olemme puhuneet esimerkiksi opiskelijoille tarjottavista työvälineistä, mahdollisista avustuksista, joilla välineitä hankittaisiin, juttuideoista ja julkaisualustoista. Viimeksi mainittu asia osoittautui sikäli haasteelliseksi, että meillä ajatuksen lentoon sysänneillä oli toive visuaalisesti näyttävästä, nykyaikaisesta alustasta, jonka pitäisi kaiken lisäksi olla ilmainen tai ainakin naurettavan halpa. Viime keväänä meillä ei nimittäin ollut oikeastaan muuta rahoitusta tiedossa tälle projektille kuin yksi kurssi lukioresurssista opettajien kesken jaettavaksi. Toiveidemme mukaista alustaa ei ole vieläkään löytynyt, vaikka olemme tutustuneet aika moneen verkkolehtipalveluun. Otamme siis edelleen vihjeitä vastaan!

Syyslukukauden alussa pyysimme opiskelijoilta hakemuksia mediaryhmän jäseniksi. Halusimme ottaa mukaan kaikki hakeneet, mutta käytännössä mukaan lähti tässä vaiheessa neljä opiskelijaa. Heille annettiin henkilökohtaisiksi työvälineiksi iPadit, ja neljä asettui lukumääräksi, koska sen verran Ismo laski voivansa irrottaa resursseja hankerahoistamme. (Kiitos opetushallitukselle Mobiles II -rahasta!)

Viime viikolla toiminta sitten alkoi toden teolla, kun ensimmäiset jutut julkaistiin uudessa blogissa. Sen ulkoasu on konstailematon, koska halusimme saada ajankohtaisia uutisia pikaisesti eetteriin, mutta eiköhän siihen jatkossa tule parannuksia. Olen ylpeä mediaryhmän nuorista naisista, joilla on taitoa ja intoa tehdä juttuja sen lisäksi, että he hoitavat normaalin koulutyönsä. Ainakin yksi juttu julkaistaan vielä ennen lomaa, ja sitten ovat Sara, Karoliina, Veera ja Katri esittäytyneet teille, hyvä yleisö! Meillä on kuitenkin vielä lisää ideoita hihassa, joten olkaa kuulolla. Esimerkiksi yhteistyön käynnistämisestä Itä-Savo-lehden kanssa on jo sovittu, ja sen tuloksia alkaa näkyä pian.

Tässä on linkki blogiin, jonka osoite on http://savonlinnanlyseo.blogspot.fi

Savonlinnan Lyseon Lukio

Opiskelijoiden kommentteja etätunnista

Tässä parin opiskelijan kommentteja viime torstain etätunneista. Opettajana olin koulutuksessa ja järjestin tekemistä opiskelijoille. Olin Facebookin välityksellä yhteydessä opiskelijoihin ja opastin heitä tarvittaessa.

"- Viime tunnilla teimme ryhmätyöt loppuun ja sitten tehtiin myös tehtäviä. Työskentely sujui hyvin vaikka opettaja ei ollut paikalla. Saatiin työ valmiiksi ja tehtäviä tuli tehtyä, mutta sitä liikkuva matalapaine tehtävää en osannut tehdä." Riikka

"Tunnilla opettaja ei ollut paikalla, mutta hän oli jättänyt tehtäviä, joita tunnilla piti tehdä. Koska ryhmätyömme olimme saaneet valmiiksi viimetunnilla, niin sitä meidän ei tarvinnut enää tehdä. Ja käsitekartan olin tehnyt aikoja sitten kotitehtävänä aiheena vuorovesi ja merivirrat, joten sainkin sitten keskittyä ihan kunnolla merivirtatehtäviin, eikä tullut edes kiire. Tosin asiaa hämmensi hieman, että kun merivirtatehtävä tiedoston avasin, olikin jo kysymyksiin valmiit vastaukset, mutta päätin sitten tehdä itse tehtävän kokonaan uudelleen ja vastata itse kysymyksiin omalla tavallani.

Tunti oli siis kokonaisuudessaan hieman erilainen kuin muut yleensä, mutta hyvin se silti meni."

Sonja