Maahanmuuttoon liittyvä hanke yhteistyössä liettualaisen koulun kanssa

Lyseon lukiolla toteutetaan lukuvuonna 2017-2018 yhteistyöhanke liettualaisen Šiauliai Statys Salkauskis Gymnasiumin kanssa. Sen aiheena on “Integration of Immigrants in Finland and Lithuania. How to Reduce Emigration from Lithuania?”. Projektiin sisältyy Nordplus Junior -rahoituksella toteutettava matka Šiauliaihin joulukuussa ja sikäläisten opiskelijoiden matka Savonlinnaan huhtikuussa. Hankkeeseen kuuluu myös yhteistyössä Savonlinnan kristillisen opiston maahanmuuttajalinjan kanssa toteutettava taideprojekti ja näyttely.

Hankkeen tavoitteena on tutustua maahanmuuttoilmiöön ja maahanmuuttajien tilanteeseen Suomessa ja Liettuassa sekä luoda kontakteja maahanmuuttajiin. Lisäksi hankkeessa tutustutaan Liettuaan, sen kulttuuriin ja kouluelämään sekä liettualaisiin nuoriin sekä vastaavasti tehdään suomalaista koulua, Savonlinnaa ja Suomea tutuksi liettualaisille.

Maahanmuuttoaihe on ajankohtainen ja sen parissa työskentely toteuttaa uuden opetussuunnitelman tavoitetta oppiainerajojen ylittämisestä ja oppimisympäristöjen laajentamisesta koulurakennuksesta ulospäin.  Projektin työkieli on englanti, joten se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden harjoitella sekä englannin puhumista että kirjoittamista. Stasys Salkauskis Gymnasiumissa opiskellaan ruotsia vieraana kielenä, joten sitäkin voidaan tarpeen mukaan käyttää.

Projektissa on mukana  15 opiskelijaa, jotka työskentelevät elokuusta alkaen maahanmuuttoon liittyvän tiedonhaun sekä koulun, kaupungin ja kotimaan esittelyjen parissa. Tiedonhakuun sisältyy mm. maahanmuuttoasioiden parissa työskentelevien viranomaisten vierailuja ja haastatteluja. Opiskelijat keräävät tekemänsä tehtävät portfolioon ja töitä esitellään Liettuan-vierailulla. Koulun muutkin opiskelijat ottavat osaa hankkeeseen, kun eri oppiaineiden kurssilla toteutetaan sen aihepiiriin liittyviä tehtäviä.

Voitolla-hankkeen lukuvuosi

Syyslukukaudella 2016 käynnistyi Savonlinnan lyseon lukiossa uusi hanke nimeltä Voit(olla) paras oppija! Jatkossa sitä kutsutaan nimellä Voitolla-hanke.

Hanke koostuu kahdesta osa-alueesta. Ensimmäinen on nykyisen kirjastotilan muuttaminen monikäyttötilaksi, joka on myös opiskelijakunnan hallituksen käytössä. Kirjat siirretään pääosin nykyiseen opiskelijakunnan huoneeseen. Uudistukset ulottuvat myös Bulevardille eli käytävään kirjaston vieressä sekä sisäpihalle, joka on tarkoitus saada oleskelukäyttöön. Lukuvuoden aikana saadaan valmiiksi tilojen suunnittelu ja välttämättömät muutostyöt, jotta varsinainen sisustaminen voi tapahtua seuraavan lukuvuoden alussa.

Suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana niin opettajia kuin opiskelijoitakin. Kaikki opiskelijat ovat saaneet tehdä ehdotuksia ja opiskelijakunnan hallituksen kanssa on keskusteltu mm. siitä, millaista tilaa hallitus tarvitsee kokouksiinsa. Lisäksi yhteistyötä on tehty SAMI:n ja Iskun kanssa. Kaksi Samin opiskelijaa on tehnyt ehdotuksensa tilan sisustamisesta, mutta kumpaakaan ei tulla toteuttamaan sellaisenaan. Iskun edustaja tekee oman ehdotuksensa toukokuun aikana.

Touko-kesäkuun aikana pyritään siirtämään kirjat ja kirjahyllyt sekä tekemään todennäköisesti tarvittavat maalaustyöt. Varsinaisia rakenteellisia muutostöitä ei tässä vaiheessa tehdä, mutta tulevaisuudessa avataan uusi uloskäynti Bulevardilta sisäpihalle kirjaston oven kohdalle. Toistaiseksi siis puhutaan kirjastosta, vaikka jatkossa tila tarvinneetoisen, kuvaavamman nimen!

Hankkeen toinen osa liittyy pelien ja pelillistämisen käyttöön opetuksessa ja opiskelussa. Tämä osa hanketta käynnistyy varsinaisesti seuraavan lukuvuoden aikana, mutta jo kuluneena keväänä muutamat opettajat ovat osallistuneet aiheeseen liittyvään Aluehallintoviraston järjestämään koulutukseen. Kouluttajana on toiminut valtakunnallisesti tunnettu pelillisyyden kehittäjä Mauri Laakso.

Seuraavat kuvat esittävät kirjastoa, Bulevardia ja sisäpihaa keväällä 2017.

Älylataamo-kyselyjen tuloksia

Älylataamo-hankkeessa kalustettiin perinteinen luokkatila uudelleen monenlaisiin käyttötarkoituksiin sopivaksi viihtyisäksi opiskelu- ja oleskelutilaksi.Tila on varttavissa oppituntikäyttöön joko yksittäisille oppitunneille tai koko kurssin kaikille tunneille. Kun Älylataamossa ei ole opetusta tai esimerkiksi opettajainkokouksia, se on opiskelijoiden käytettävissä sekä opiskeluun että vapaa-ajan toimintoihin.

Älylataamon yhteydessä on aulatila, jota kutsutaan Älyeteisksi ja joka myös kalustettiin oleskeluun ja itsenäiseen tai ryhmätyöskentelyyn sopivaksi. 

Hankkeella tavoiteltiin seuraavia konkreettisia tuloksia:

- Kehitämme uusia tapoja oppia ja opettaa. Yhdessä toimiminen, toiminnallisuus, itseohjautuvuus ja yksilöllisyys painottuvat.

- Jokaisessa oppiaineessa käytetään tilaa ja pyritään löytämään opetukseen uudenlaista näkökulmaa.

- Tilan muunneltavuus helpottaa opetuksen eriyttämistä.

- Opiskelijat kokevat opiskelun mielekkääksi ja he ovat motivoituneempia.

- Viihtyvyys työssä lisääntyy niin opettajilla kuin opiskelijoillakin.

Hankkeen toteutumista oli tarkoitus arvioida seuraavalla tavalla:

Jokainen tilaa käyttävä opettaja seuraa, miten asetetut tavoitteet saavutetaan käytännön työssä.

Saadut kokemukset kootaan ja käydään läpi opettajakunnan kesken. Tilaa käyttäneille opettajille

tehdään kysely kokemuksista tilan käytöstä ja miten se on muuttanut pedagogiikkaa.

Opiskelijoilta kysytään esimerkiksi kyselyn muodossa kokemuksia tilasta ja sen käytöstä.

Toimintaa kehitetään saadun palautteen pohjalta.

Hankkeen arvioinnista saadut tulokset:

Opettajien pedagogisissa työpajoissa on pohdittu kokemuksia tilan käytöstä ja ideoitu sen käyttömahdollisuuksia eri oppiaineissa. Tila on koettu monipuoliseksi opiskeluympäristöksi, joka antaa uusia mahdollisuuksia opiskelun järjestämiseen.

Hankkeen loppuvaiheessa järjestettiin kyselyt sekä opettajille että opiskelijoille. 

Linkki opiskelijakyselyn tuloksiin

Linkki opettajakyselyn tuloksiin

Opiskelijakyselyn tulosten yhteenvetoa:

Kyselyyn vastasi 190 opiskelijaa koulun n. 230:stä kahden ensimmäisen vuosikurssin opiskelijasta. Lähes kaikki (96 %) olivat olleet oppitunneilla Älylataamossa ja 70 % oli viettänyt siellä aikaa oppituntien ulkopuolella. Kyselyn tuloksia voidaan siis pitää varsin kattavina.

Opiskelijoiden kokemusten mukaan oppitunneilla oli tehty kaikkea sitä, mitä lukio-opiskeluun yleensä kuuluu. Eniten mainintoja oli kohdissa "opettajan luennointi" ja "ryhmätyöt". Suosittuja olivat olleet myös omatahtinen opiskelu ja kirjallisten tehtävien tekeminen. Lisäkysymyksessä opiskelijat olivat maininneet tunneilla käyneen vierailijoita.

Huomattava enemmistö arvioi Älylataamon hyväksi opiskelupaikaksi. 64 %:n mielestä siellä on miellyttävämpää opiskella kuin tavallisessa luokassa. 36 % arvioi opiskelumotivaationsa parantuneen uudessa tilassa, ja 22 % arvioi oppivansa Älylataamossa paremmin kuin muualla. Motivaation tai oppimisen heikkenemistä oli kokenut 4-7 % opiskelijoista. Loput arvioivat Älylataamon yhtä hyväksi oppimispaikaksi kuin muutkin luokat.

Kouluviihtyvyyden lisääjänä Älylataamo oli vieläkin selkeämmin opiskelijoiden suosiossa: 74 % arvioi sen parantavan viihtyvyyttä. Viihtyisyyden ja motivaation paranemisen yhteys näkyy avokysymysten vastauksissa. Monien opiskelijoiden mielestä Älylataamo on mukava paikka, koska siellä on pehmeät istuimet ja rento tunnelma, joka edistää oppimista. "Työskentely on rennompaa ja sitä kautta asiat jää helpommin mieleen, kun on viihtyisä ympäristö, jossa opiskellaan", eräs opiskelija kiteyttää.

Oppituntien ulkopuolella opiskelijat viettävät Älylataamossa päämäärätöntä vapaa-aikaa ("chillataan", "hengataan kavereiden kanssa") ja pelaavat, mutta myös tekevät läksyjä ja opiskelevat kokeita varten. Opiskelijat toivovat hyvin yksimielisesti kouluun lisää Älylataamon tapaisia tiloja (89 %).

Yleisesti voidaan todeta, että opiskelijat ovat ottaneet Älylataamon hyvin omakseen sekä opiskelu- että vapaa-ajan käyttöön ja kokevat oppivansa ja viihtyvänsä siellä hyvin.

Opettajakyselyn tulosten yhteenvetoa:

Kyselyyn vastasi 18 Savonlinnan lyseon lukiolla päätoimisesti työskentelevästä noin 25 opettajasta. Heistä seitsemän eli 40 % oli osallistunut Älylataamon suunnitteluun ja rakentamiseen ja kuusi eli 33 % oli pitänyt siellä oppitunteja. Se, että opettajien palaverit ja opettajainkokoukset pidetään nykyisin Älylataamossa, näkyi yksimielisinä vastauksina kysymyksessä "Missä muissa tilanteissa olet ollut Älylataamossa?". Niiden lisäksi oli mainittu koulutustilanteet, palaverit opiskelijoiden kanssa ja infotilaisuudet tuleville opiskelijoille. Vastauksiin voi vaikuttaa jonkin verran se, että hankkeen kuluessa opettajakunnassa on tapahtunut varsin paljon muutoksia mm. eläkkeelle siirtymisten takia, joten vastaajista osa ei ole ollut lyseolla vielä esimerkiksi Älylataamon suunnittelu- ja käyttöönottovaiheessa.

Kun kysyttiin Älylataamon miellyttävyyttä työskentely-ympäristönä, puolet vastaajista ilmaisi jonkin kannan. Kolmen mielestä se on miellyttävämpi, viiden mielestä yhtä miellyttävä ja yhden mielestä vähemmän miellyttävä kuin tavallinen luokka. Kolme kuudesta Älylataamossa opettaneesta opettajasta oli toteuttanut pedagogisen muutoksen siten, että opiskelijoiden oma työskentely ja itsenäisyys olivat lisääntyneet. 

Opettajan omaa motivaatiota kysyttiin avokysymyksellä, ja kun jätetään pois "ei ole kokemusta" -vastaukset, kommentteja voidaan pitää ainakin varovaisen myönteisinä. "Opiskelijat pitävät tilasta paljon ja ovat motivoituneita käyttämään sitä, joten onhan se mukavaa kun oppilaat tekevät töitä innostuneemmin", sanoo eräs vastaaja. Kahdeksan opettajaa oli arvioinut opiskelijoiden motivaatiota Älylataamossa, ja heistä viiden mielestä se oli parantunut ja kolmen mielestä pysynyt ennallaan.

Kouluviihtyvyyttä Älylataamo oli lisännyt 13 opettajan mielestä (72%) ja 14 opettajaa (78 %) toivoisi koulussa olevan enemmän Älylataamon kaltaisia tiloja.

Yleisesti voidaan sanoa, että osalla opettajista on vielä varsin vähän kokemuksia Älylataamosta erityisesti opetuskäytössä, mutta siellä opettaneiden kokemukset ovat varsin positiivisia.

Tavoitteiden ja tulosten vertailua:

Tila, kalusteet ja laitteet:

Älylataamon suunnitteluvaiheessa painotettiin muuntojoustavuutta, kuten mahdollisuutta jakaa tila kolmeen osaan ja käyttää Älyeteistä lisätilana sekä käyttää kussakin tilassa omaa näyttöä. Käytännössä tilanjakajia ei käytetä usein, vaikka opetusryhmät jakaantuvat usein pienempiin ryhmiin. Syynä saattaa olla, että opiskelijat ovat tottuneet työskentelemään ryhmissä tavallisessa luokassa eivätkä koe tarvitsevansa erillisiä tiloja.

Siirrettävät näytöt eivät ole niin helposti siirrettäviä kuin oletus oli, eikä langaton peilaus eri laitteilta ole niin sujuvaa kuin toivoisi, joten suurelle näytölle on vakiintunut paikka luokan nurkassa ja pienemmät näytöt ovat vajaakäytöllä. Vanhasta varustuksesta luokkaan jätetty datatykki ja valkokangas ovat osoittautuneet ainakin toistaiseksi tarpeettomiksi. Kaikilla opiskelijoilla on omat laitteet, mikä vähentää tarvetta heijastaa näytöille eri asioita.

Luokan kalusteet vaihtavat jatkuvasti paikkaa. Suurimpia patjoja ei siirrellä usein, sillä ne ovat painavia, mutta pienemmät kuutiot, tuolit ja pöydät siirtyvät tarpeen mukaan. Opiskelijoiden suosituimpia paikkoja ovat istuma- ja makailupaikat patjoilla. Seisomakorkuiset pöydät eivät toistaiseksi ole olleet kovin suosittuja työskentelypisteitä.

Älyeteisen puoli on luokan tavoin varsin aktiivisessa opiskelu- ja lepäilykäytössä. Sen haasteeksi koetaan viileys ja kolkkous. Tilasta avautuu hieno järvinäköala, sillä päätyseinä on lähes kokonaan lasia, mutta ainoa lämpöpatteri on ikkunan alla. Lämpötilalle ei siis ole helppo tehdä mitään, mutta viihtyisyyttä on pyritty parantamaan mm. viherkasveilla, valaisimilla ja taideteoksilla. 

Tilan käyttö ja pedagogiikka:

Hankkeen konkreettisiksi tavoitteiksi listatuista ovat parhaiten toteutuneet opiskelumotivaation ja viihtyvyyden paraneminen. Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa mainitut säädettävät pöydät ja tuolit jäivät lopulta hankinnoista pois, mutta on osoittautunut, että tila on tällaisenaankin muunneltava ja mahdollistaa toiminnallisempia ja yksilöllisempiä pedagogisia ratkaisuja.

Älyeteinen (Kuva: Titta Välimaa)

Haasteita:

Tila tulee olemaan aktiivisessa käytössä hankkeen päättymisen jälkeen ja siitä saatuja kokemuksia käytetään apuna, kun muualla koulussa tehdään muutostöitä. Älylataamossa kiinnitetään huomiota vajaakäytöllä olevien laitteiden ja kalusteiden parempaan käyttöön ja luokan sekä eteisen viihtyisyydden lisäämiseen entisestään. Suurimpana haasteena kuitenkin on, että yhä useampi opettaja ottaisi oppituntikäyttöön opiskelijoiden viihtyisäksi ja motivoivaksi kokeman tilan ja etsisi pedagogisia ratkaisuja, joissa näkyvät hankkeen tavoitteissa mainitut yhdessä toimiminen, toiminnallisuus, itseohjautuvuus ja yksilöllisyys.

Älylataamo-prosessin yhteenveto

Hanke aloitettiin syksyllä 2014. Ensimmäinen tehtävä oli päättää, mihin koulun luokkatiloista uusi ympäristö sijoitetaan. Luokka valitiin lopulta siksi, että sen yhteydessä on eteistila, joka myös voitiin kalustaa uudelleen ja siten laajentaa uutta oppimisympäristöä luokan ulkopuolelle. Eteinen oli aikaisemmin vain läpikulkukäytössä ja naulakkotilana, ja siellä sijaitsi opiskelijoille varattuja säilytyslokeroita.

Syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana suunniteltiin muutostyöt luokkaan ja eteistilaan. Koulun kaikilta opiskelijoilta pyydettiin ideoita ja toiveita. Heille annettiin luokan ja eteisen pohjapiirros ja tehtävänanto: Jos luokasta viedään pois nykyiset kalusteet, mitä haluaisit tilalle, jos saisit toivoa mitä vain? Opiskelijoiden ideoita voi tarkastella tästä linkistä: http://bit.ly/ideoita. Vastaava kysymys esitettiin opettajille, ja aiheesta kiinnostuneet opettajat kokoontuivat tyhjennettyyn luokkaan ideoimaan sen uutta käyttöä.

Ideoita hankittiin myös vierailemalla muissa lukioissa ja Itä-suomen yliopiston opetusteknologian testiympäristössä. Vierailuihin osallistuivat vapaaehtoiset aiheesta kiinnostuneet opettajat. Jyväskylän iLO-päivillä pidetyistä esityksistä ja JAMK:lla toteutetuista tilaratkaisuista saatiin myös hyviä ajatuksia. Ajattelua käytiin avartamassa BETT-messuilla Lontoossa. Kolme eri opettajaa on osallistunut Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämisen hankepäiviin Helsingissä, Oulussa ja Jyväskylässä.

Opiskelijoiden ja opettajien toiveiden sekä vierailujen perusteella syntyneiden ideoiden pohjalta opettajaryhmä ryhtyi suunntelemaan sisustusta keväällä 2015. Savonlinnan kaupungin kalustetoimittajalta Iskulta pyydettiin tarjous, mutta lopulta tilattiin vain osa tarjoukseen kuuluneista kalusteista, koska käytettävissä oleva rahasumma oli rajoitettu ja lisäksi haluttiin sohvien asemesta toisenlainen ratkaisu eli siirrettävät patjat.

Luokkaan päätettiin hankkia kokoontaitettavia pöytiä, korkeita pöytiä seisaaltaan työskentelyä varten sekä pinottavia selkänojallisia tuoleja sekä eri kokoisia päällystettyjä vaahtomuovipatjoja ja -kuutioita. Viihtyisyyttä lisäämään valittiin tekstiilinen lattianpäällyste, irtotyynyjä ja huopia sekä eteiseen irtomatto. Luokkatilan jakamiseksi kolmeen ryhmätyötilaan päätettiin hankkia ohuet verhot, jotka ulottuvat lattiaan asti. Eteiseen sijoitettiin käytettyjä kalusteita. Värimaailmaksi valittiin koulun logossa esiintyvät valkoinen, sininen ja vihreä, mutta piristykseksi verhokankaassa ja irtomatossa on mm. oransseja ja punaisia sävyjä.

Esitysteknologiaksi hankittiin yksi iso ja kaksi pienempää siirettävää näyttöä. Luokan kaksi seinää päätettiin maalata valkotaulumaalilla, sillä kalusteiden mukana luokasta poistettiin vanhat liitu- ja valkotaulut sekä pehmustetut ripustustaulut. Kalusteiden ja laitteiden tilaukset tehtiin pääosin keväällä 2015, jotta luokka saataisiin käyttöön mahdollisimman pian syyslukukaudella. Tiimeihin kutsuttiin avoimesti kaikkia opettajia ja koko opettajakunta pidettiin ajan tasalla sisäisen tiedotusjärjestelmän välityksellä. Opiskelijoille hankkeen etenemisestä kerrottiin ryhmänohjauksissa ja opiskelijakunnan hallituksen kokouksissa.

Kesän ja alkusyksyn 2015 aikana luokkaan tehtiin tarvittavat pintojen siistimiset, verhokiskojen asennukset, valkotauluseinien maalaukset ja sähkötyöt. Flotex-lattianpäällyste asennettiin ja opettajat ompelivat ja ripustivat ikkuna- ja väliverhot. Iskun kalusteet, käytetyt kalusteet ja Finn-Pehmexillä tilaustyönä teetetyt vaahtomuovipatjat ja -kuutiot sekä eteisen matto vietiin paikoilleen. Näytöt asennettiin. Luokka otettiin käyttöön syyslukukauden puolella.

Lukuvuosien 2015-16 ja 2016-17 aikana Älylataamo on ollut osittain varattuina tietyille kursseille, osittain varattavissa yksittäisille oppitunneille ja osittain opiskelijoiden vapaasti käytettävissä. Opettajien palaverit ja opettajainkokoukset  sekä erilaiset koulutustilanteet siirrettiin opettajainhuoneesta Älylataamoon. Syksyllä 2016 opettajat kokoontuivat pedagogiseen työpajaan keräämään kokemuksia Älylataamon käytöstä ja ideoimaan uusia mahdollisuuksia käyttää sitä itse kunkin oppiaineessa.

Käyttökokemukset osoittivat ajan mittaan, että lisämukavuutta kaivattiin, joten Älylataamoon hankittiin huopia ja tyynyjä, joiden päällysteet ommeltiin ikkunaverhojen kankaasta rauhallisen värimaailman säilyttämiseksi. Keväällä 2016 tilattiin lisää päällystettyjä vaahtomuovipatjoja ja -kuutioita, sillä ne osoittautuivat niin suosituiksi, että opiskelijat raahasivat eteiseen tarkoitetut patjat luokan puolelle. Jo ensimmäisenä syksynä suureen näyttöön liitetty pienikokoinen tietokone, jonka näyttönä iso älynäyttö toimi, kärsi siirtelystä ja ehkä myös osaamattomasta käytöstä ja korvattiin tavallisella läppärillä.

Keväällä 2017 huopia ostettiin lisää. Samoin kevätlukukaudella 2017 luokkaan hankittiin PlayStation-pelikonsoli ja kaiuttimet äänentoiston parantamiseksi. Näiden hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen pyydettiin mukaan vapaaehtoisia peleistä ja teknologiasta kiinnostuneita opiskelijoita. Valkotauluseinien maalauksen uusiminen tapahtuu vielä keväällä 2017.

Älylataamon käyttökokemuksia kerättiin käyttöönotosta alkaen eri kursseilla, ja syyslukukaudella 2016 pidettiin opettajien työpaja, jossa kerättiin kokemuksia Älylataamosta ja ideoitiin sen käyttöä eri oppiaineissa. Keväällä 2017 tehtiin kaikille opiskelijoile ja opettajille tarkoitetut kyselyt. Niiden ja työpajoissa sekä erilaisissa keskusteluissa esiin tulleiden kokemusten perusteella hanke esitellään Oppimaisema-festivaaleilla toukokuussa 2017.

Savonlinnan kristillisen opiston suomea opiskeleva maahanmuuttajaryhmä opettajineen vierailulla Lyseolla

Älylataamon aktiivikäyttöä

Älylataamoon on tehty tänä lukuvuonna vielä muutamia hankintoja. Koska sohvan virkaa toimittavat patjat osoittautuivat suosituiksi oleskelupaikoiksi, hankimme niitä syksyn alussa muutamia lisää. Huovat ja tyynyt ovat myös olleet kovassa käytössä, ja niitä myös vaeltelee ympäri koulua, joten huopia on hankittu uusi erä. Opiskelijat ovat niitä myös toivoneet.

Joillekin hankinnoille on vielä tarve: Älyeteinen on hiukan kolkko ja myös viileä tila, joten jos muiden kulujen jälkeen rahaa riittää, sen viihtyisyyttä pyritään lisäämään. Luokan valkotaulumaalilla maalatut seinät kaipaavat vielä uusintakäsittelyä.

Vesivahinko toisaalla koulussa aiheutti sen, että allekirjoittanut piti syksyllä useita kursseja pelkästään Älylataamossa. Omaan luokkaan paluun jälkeenkin olen pitänyt vähintään yhden kurssin jokaisessa jaksossa Älylataamossa. Kokemukseni on, että viihtyisä tila tekee opiskelusta mukavampaa sekä opettajalle että opiskelijoille, mutta oppituntiin pitää suhtautua eri tavalla kuin ennen. Jos aikoo pitää "perinteisen oppitunnin", niin siihen perinteinen luokka sopinee paremmin. Sanoisin kuitenkin, että jos opettaja rohkenee heittää korkkarit nurkkaan ja kömpiä opiskelijoiden viereen sohvalle juttelemaan tekeillä olevasta työstä, niin se palkitsee molempia.

Olen kerännyt kursseillani palautetta, jossa yhtenä kysymyksenä on ollut tilan vaikutus opiskeluun. Olemme myös toteuttaneet Älylataamo-kyselyn sekä opiskelijoille että opettajille. Näiden tuloksista kuulette pian.

Tässä pari kuvaa oppitunnista, jolla keskusteltiin suomea opiskelevien maahanmuuttajien kanssa työelämän kysymyksistä: