Älylataamo-kyselyjen tuloksia

Älylataamo-hankkeessa kalustettiin perinteinen luokkatila uudelleen monenlaisiin käyttötarkoituksiin sopivaksi viihtyisäksi opiskelu- ja oleskelutilaksi.Tila on varttavissa oppituntikäyttöön joko yksittäisille oppitunneille tai koko kurssin kaikille tunneille. Kun Älylataamossa ei ole opetusta tai esimerkiksi opettajainkokouksia, se on opiskelijoiden käytettävissä sekä opiskeluun että vapaa-ajan toimintoihin.

Älylataamon yhteydessä on aulatila, jota kutsutaan Älyeteisksi ja joka myös kalustettiin oleskeluun ja itsenäiseen tai ryhmätyöskentelyyn sopivaksi. 

Hankkeella tavoiteltiin seuraavia konkreettisia tuloksia:

- Kehitämme uusia tapoja oppia ja opettaa. Yhdessä toimiminen, toiminnallisuus, itseohjautuvuus ja yksilöllisyys painottuvat.

- Jokaisessa oppiaineessa käytetään tilaa ja pyritään löytämään opetukseen uudenlaista näkökulmaa.

- Tilan muunneltavuus helpottaa opetuksen eriyttämistä.

- Opiskelijat kokevat opiskelun mielekkääksi ja he ovat motivoituneempia.

- Viihtyvyys työssä lisääntyy niin opettajilla kuin opiskelijoillakin.

Hankkeen toteutumista oli tarkoitus arvioida seuraavalla tavalla:

Jokainen tilaa käyttävä opettaja seuraa, miten asetetut tavoitteet saavutetaan käytännön työssä.

Saadut kokemukset kootaan ja käydään läpi opettajakunnan kesken. Tilaa käyttäneille opettajille

tehdään kysely kokemuksista tilan käytöstä ja miten se on muuttanut pedagogiikkaa.

Opiskelijoilta kysytään esimerkiksi kyselyn muodossa kokemuksia tilasta ja sen käytöstä.

Toimintaa kehitetään saadun palautteen pohjalta.

Hankkeen arvioinnista saadut tulokset:

Opettajien pedagogisissa työpajoissa on pohdittu kokemuksia tilan käytöstä ja ideoitu sen käyttömahdollisuuksia eri oppiaineissa. Tila on koettu monipuoliseksi opiskeluympäristöksi, joka antaa uusia mahdollisuuksia opiskelun järjestämiseen.

Hankkeen loppuvaiheessa järjestettiin kyselyt sekä opettajille että opiskelijoille. 

Linkki opiskelijakyselyn tuloksiin

Linkki opettajakyselyn tuloksiin

Opiskelijakyselyn tulosten yhteenvetoa:

Kyselyyn vastasi 190 opiskelijaa koulun n. 230:stä kahden ensimmäisen vuosikurssin opiskelijasta. Lähes kaikki (96 %) olivat olleet oppitunneilla Älylataamossa ja 70 % oli viettänyt siellä aikaa oppituntien ulkopuolella. Kyselyn tuloksia voidaan siis pitää varsin kattavina.

Opiskelijoiden kokemusten mukaan oppitunneilla oli tehty kaikkea sitä, mitä lukio-opiskeluun yleensä kuuluu. Eniten mainintoja oli kohdissa "opettajan luennointi" ja "ryhmätyöt". Suosittuja olivat olleet myös omatahtinen opiskelu ja kirjallisten tehtävien tekeminen. Lisäkysymyksessä opiskelijat olivat maininneet tunneilla käyneen vierailijoita.

Huomattava enemmistö arvioi Älylataamon hyväksi opiskelupaikaksi. 64 %:n mielestä siellä on miellyttävämpää opiskella kuin tavallisessa luokassa. 36 % arvioi opiskelumotivaationsa parantuneen uudessa tilassa, ja 22 % arvioi oppivansa Älylataamossa paremmin kuin muualla. Motivaation tai oppimisen heikkenemistä oli kokenut 4-7 % opiskelijoista. Loput arvioivat Älylataamon yhtä hyväksi oppimispaikaksi kuin muutkin luokat.

Kouluviihtyvyyden lisääjänä Älylataamo oli vieläkin selkeämmin opiskelijoiden suosiossa: 74 % arvioi sen parantavan viihtyvyyttä. Viihtyisyyden ja motivaation paranemisen yhteys näkyy avokysymysten vastauksissa. Monien opiskelijoiden mielestä Älylataamo on mukava paikka, koska siellä on pehmeät istuimet ja rento tunnelma, joka edistää oppimista. "Työskentely on rennompaa ja sitä kautta asiat jää helpommin mieleen, kun on viihtyisä ympäristö, jossa opiskellaan", eräs opiskelija kiteyttää.

Oppituntien ulkopuolella opiskelijat viettävät Älylataamossa päämäärätöntä vapaa-aikaa ("chillataan", "hengataan kavereiden kanssa") ja pelaavat, mutta myös tekevät läksyjä ja opiskelevat kokeita varten. Opiskelijat toivovat hyvin yksimielisesti kouluun lisää Älylataamon tapaisia tiloja (89 %).

Yleisesti voidaan todeta, että opiskelijat ovat ottaneet Älylataamon hyvin omakseen sekä opiskelu- että vapaa-ajan käyttöön ja kokevat oppivansa ja viihtyvänsä siellä hyvin.

Opettajakyselyn tulosten yhteenvetoa:

Kyselyyn vastasi 18 Savonlinnan lyseon lukiolla päätoimisesti työskentelevästä noin 25 opettajasta. Heistä seitsemän eli 40 % oli osallistunut Älylataamon suunnitteluun ja rakentamiseen ja kuusi eli 33 % oli pitänyt siellä oppitunteja. Se, että opettajien palaverit ja opettajainkokoukset pidetään nykyisin Älylataamossa, näkyi yksimielisinä vastauksina kysymyksessä "Missä muissa tilanteissa olet ollut Älylataamossa?". Niiden lisäksi oli mainittu koulutustilanteet, palaverit opiskelijoiden kanssa ja infotilaisuudet tuleville opiskelijoille. Vastauksiin voi vaikuttaa jonkin verran se, että hankkeen kuluessa opettajakunnassa on tapahtunut varsin paljon muutoksia mm. eläkkeelle siirtymisten takia, joten vastaajista osa ei ole ollut lyseolla vielä esimerkiksi Älylataamon suunnittelu- ja käyttöönottovaiheessa.

Kun kysyttiin Älylataamon miellyttävyyttä työskentely-ympäristönä, puolet vastaajista ilmaisi jonkin kannan. Kolmen mielestä se on miellyttävämpi, viiden mielestä yhtä miellyttävä ja yhden mielestä vähemmän miellyttävä kuin tavallinen luokka. Kolme kuudesta Älylataamossa opettaneesta opettajasta oli toteuttanut pedagogisen muutoksen siten, että opiskelijoiden oma työskentely ja itsenäisyys olivat lisääntyneet. 

Opettajan omaa motivaatiota kysyttiin avokysymyksellä, ja kun jätetään pois "ei ole kokemusta" -vastaukset, kommentteja voidaan pitää ainakin varovaisen myönteisinä. "Opiskelijat pitävät tilasta paljon ja ovat motivoituneita käyttämään sitä, joten onhan se mukavaa kun oppilaat tekevät töitä innostuneemmin", sanoo eräs vastaaja. Kahdeksan opettajaa oli arvioinut opiskelijoiden motivaatiota Älylataamossa, ja heistä viiden mielestä se oli parantunut ja kolmen mielestä pysynyt ennallaan.

Kouluviihtyvyyttä Älylataamo oli lisännyt 13 opettajan mielestä (72%) ja 14 opettajaa (78 %) toivoisi koulussa olevan enemmän Älylataamon kaltaisia tiloja.

Yleisesti voidaan sanoa, että osalla opettajista on vielä varsin vähän kokemuksia Älylataamosta erityisesti opetuskäytössä, mutta siellä opettaneiden kokemukset ovat varsin positiivisia.

Tavoitteiden ja tulosten vertailua:

Tila, kalusteet ja laitteet:

Älylataamon suunnitteluvaiheessa painotettiin muuntojoustavuutta, kuten mahdollisuutta jakaa tila kolmeen osaan ja käyttää Älyeteistä lisätilana sekä käyttää kussakin tilassa omaa näyttöä. Käytännössä tilanjakajia ei käytetä usein, vaikka opetusryhmät jakaantuvat usein pienempiin ryhmiin. Syynä saattaa olla, että opiskelijat ovat tottuneet työskentelemään ryhmissä tavallisessa luokassa eivätkä koe tarvitsevansa erillisiä tiloja.

Siirrettävät näytöt eivät ole niin helposti siirrettäviä kuin oletus oli, eikä langaton peilaus eri laitteilta ole niin sujuvaa kuin toivoisi, joten suurelle näytölle on vakiintunut paikka luokan nurkassa ja pienemmät näytöt ovat vajaakäytöllä. Vanhasta varustuksesta luokkaan jätetty datatykki ja valkokangas ovat osoittautuneet ainakin toistaiseksi tarpeettomiksi. Kaikilla opiskelijoilla on omat laitteet, mikä vähentää tarvetta heijastaa näytöille eri asioita.

Luokan kalusteet vaihtavat jatkuvasti paikkaa. Suurimpia patjoja ei siirrellä usein, sillä ne ovat painavia, mutta pienemmät kuutiot, tuolit ja pöydät siirtyvät tarpeen mukaan. Opiskelijoiden suosituimpia paikkoja ovat istuma- ja makailupaikat patjoilla. Seisomakorkuiset pöydät eivät toistaiseksi ole olleet kovin suosittuja työskentelypisteitä.

Älyeteisen puoli on luokan tavoin varsin aktiivisessa opiskelu- ja lepäilykäytössä. Sen haasteeksi koetaan viileys ja kolkkous. Tilasta avautuu hieno järvinäköala, sillä päätyseinä on lähes kokonaan lasia, mutta ainoa lämpöpatteri on ikkunan alla. Lämpötilalle ei siis ole helppo tehdä mitään, mutta viihtyisyyttä on pyritty parantamaan mm. viherkasveilla, valaisimilla ja taideteoksilla. 

Tilan käyttö ja pedagogiikka:

Hankkeen konkreettisiksi tavoitteiksi listatuista ovat parhaiten toteutuneet opiskelumotivaation ja viihtyvyyden paraneminen. Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa mainitut säädettävät pöydät ja tuolit jäivät lopulta hankinnoista pois, mutta on osoittautunut, että tila on tällaisenaankin muunneltava ja mahdollistaa toiminnallisempia ja yksilöllisempiä pedagogisia ratkaisuja.

Älyeteinen (Kuva: Titta Välimaa)

Haasteita:

Tila tulee olemaan aktiivisessa käytössä hankkeen päättymisen jälkeen ja siitä saatuja kokemuksia käytetään apuna, kun muualla koulussa tehdään muutostöitä. Älylataamossa kiinnitetään huomiota vajaakäytöllä olevien laitteiden ja kalusteiden parempaan käyttöön ja luokan sekä eteisen viihtyisyydden lisäämiseen entisestään. Suurimpana haasteena kuitenkin on, että yhä useampi opettaja ottaisi oppituntikäyttöön opiskelijoiden viihtyisäksi ja motivoivaksi kokeman tilan ja etsisi pedagogisia ratkaisuja, joissa näkyvät hankkeen tavoitteissa mainitut yhdessä toimiminen, toiminnallisuus, itseohjautuvuus ja yksilöllisyys.

Älylataamo-prosessin yhteenveto

Hanke aloitettiin syksyllä 2014. Ensimmäinen tehtävä oli päättää, mihin koulun luokkatiloista uusi ympäristö sijoitetaan. Luokka valitiin lopulta siksi, että sen yhteydessä on eteistila, joka myös voitiin kalustaa uudelleen ja siten laajentaa uutta oppimisympäristöä luokan ulkopuolelle. Eteinen oli aikaisemmin vain läpikulkukäytössä ja naulakkotilana, ja siellä sijaitsi opiskelijoille varattuja säilytyslokeroita.

Syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana suunniteltiin muutostyöt luokkaan ja eteistilaan. Koulun kaikilta opiskelijoilta pyydettiin ideoita ja toiveita. Heille annettiin luokan ja eteisen pohjapiirros ja tehtävänanto: Jos luokasta viedään pois nykyiset kalusteet, mitä haluaisit tilalle, jos saisit toivoa mitä vain? Opiskelijoiden ideoita voi tarkastella tästä linkistä: http://bit.ly/ideoita. Vastaava kysymys esitettiin opettajille, ja aiheesta kiinnostuneet opettajat kokoontuivat tyhjennettyyn luokkaan ideoimaan sen uutta käyttöä.

Ideoita hankittiin myös vierailemalla muissa lukioissa ja Itä-suomen yliopiston opetusteknologian testiympäristössä. Vierailuihin osallistuivat vapaaehtoiset aiheesta kiinnostuneet opettajat. Jyväskylän iLO-päivillä pidetyistä esityksistä ja JAMK:lla toteutetuista tilaratkaisuista saatiin myös hyviä ajatuksia. Ajattelua käytiin avartamassa BETT-messuilla Lontoossa. Kolme eri opettajaa on osallistunut Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämisen hankepäiviin Helsingissä, Oulussa ja Jyväskylässä.

Opiskelijoiden ja opettajien toiveiden sekä vierailujen perusteella syntyneiden ideoiden pohjalta opettajaryhmä ryhtyi suunntelemaan sisustusta keväällä 2015. Savonlinnan kaupungin kalustetoimittajalta Iskulta pyydettiin tarjous, mutta lopulta tilattiin vain osa tarjoukseen kuuluneista kalusteista, koska käytettävissä oleva rahasumma oli rajoitettu ja lisäksi haluttiin sohvien asemesta toisenlainen ratkaisu eli siirrettävät patjat.

Luokkaan päätettiin hankkia kokoontaitettavia pöytiä, korkeita pöytiä seisaaltaan työskentelyä varten sekä pinottavia selkänojallisia tuoleja sekä eri kokoisia päällystettyjä vaahtomuovipatjoja ja -kuutioita. Viihtyisyyttä lisäämään valittiin tekstiilinen lattianpäällyste, irtotyynyjä ja huopia sekä eteiseen irtomatto. Luokkatilan jakamiseksi kolmeen ryhmätyötilaan päätettiin hankkia ohuet verhot, jotka ulottuvat lattiaan asti. Eteiseen sijoitettiin käytettyjä kalusteita. Värimaailmaksi valittiin koulun logossa esiintyvät valkoinen, sininen ja vihreä, mutta piristykseksi verhokankaassa ja irtomatossa on mm. oransseja ja punaisia sävyjä.

Esitysteknologiaksi hankittiin yksi iso ja kaksi pienempää siirettävää näyttöä. Luokan kaksi seinää päätettiin maalata valkotaulumaalilla, sillä kalusteiden mukana luokasta poistettiin vanhat liitu- ja valkotaulut sekä pehmustetut ripustustaulut. Kalusteiden ja laitteiden tilaukset tehtiin pääosin keväällä 2015, jotta luokka saataisiin käyttöön mahdollisimman pian syyslukukaudella. Tiimeihin kutsuttiin avoimesti kaikkia opettajia ja koko opettajakunta pidettiin ajan tasalla sisäisen tiedotusjärjestelmän välityksellä. Opiskelijoille hankkeen etenemisestä kerrottiin ryhmänohjauksissa ja opiskelijakunnan hallituksen kokouksissa.

Kesän ja alkusyksyn 2015 aikana luokkaan tehtiin tarvittavat pintojen siistimiset, verhokiskojen asennukset, valkotauluseinien maalaukset ja sähkötyöt. Flotex-lattianpäällyste asennettiin ja opettajat ompelivat ja ripustivat ikkuna- ja väliverhot. Iskun kalusteet, käytetyt kalusteet ja Finn-Pehmexillä tilaustyönä teetetyt vaahtomuovipatjat ja -kuutiot sekä eteisen matto vietiin paikoilleen. Näytöt asennettiin. Luokka otettiin käyttöön syyslukukauden puolella.

Lukuvuosien 2015-16 ja 2016-17 aikana Älylataamo on ollut osittain varattuina tietyille kursseille, osittain varattavissa yksittäisille oppitunneille ja osittain opiskelijoiden vapaasti käytettävissä. Opettajien palaverit ja opettajainkokoukset  sekä erilaiset koulutustilanteet siirrettiin opettajainhuoneesta Älylataamoon. Syksyllä 2016 opettajat kokoontuivat pedagogiseen työpajaan keräämään kokemuksia Älylataamon käytöstä ja ideoimaan uusia mahdollisuuksia käyttää sitä itse kunkin oppiaineessa.

Käyttökokemukset osoittivat ajan mittaan, että lisämukavuutta kaivattiin, joten Älylataamoon hankittiin huopia ja tyynyjä, joiden päällysteet ommeltiin ikkunaverhojen kankaasta rauhallisen värimaailman säilyttämiseksi. Keväällä 2016 tilattiin lisää päällystettyjä vaahtomuovipatjoja ja -kuutioita, sillä ne osoittautuivat niin suosituiksi, että opiskelijat raahasivat eteiseen tarkoitetut patjat luokan puolelle. Jo ensimmäisenä syksynä suureen näyttöön liitetty pienikokoinen tietokone, jonka näyttönä iso älynäyttö toimi, kärsi siirtelystä ja ehkä myös osaamattomasta käytöstä ja korvattiin tavallisella läppärillä.

Keväällä 2017 huopia ostettiin lisää. Samoin kevätlukukaudella 2017 luokkaan hankittiin PlayStation-pelikonsoli ja kaiuttimet äänentoiston parantamiseksi. Näiden hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen pyydettiin mukaan vapaaehtoisia peleistä ja teknologiasta kiinnostuneita opiskelijoita. Valkotauluseinien maalauksen uusiminen tapahtuu vielä keväällä 2017.

Älylataamon käyttökokemuksia kerättiin käyttöönotosta alkaen eri kursseilla, ja syyslukukaudella 2016 pidettiin opettajien työpaja, jossa kerättiin kokemuksia Älylataamosta ja ideoitiin sen käyttöä eri oppiaineissa. Keväällä 2017 tehtiin kaikille opiskelijoile ja opettajille tarkoitetut kyselyt. Niiden ja työpajoissa sekä erilaisissa keskusteluissa esiin tulleiden kokemusten perusteella hanke esitellään Oppimaisema-festivaaleilla toukokuussa 2017.

Savonlinnan kristillisen opiston suomea opiskeleva maahanmuuttajaryhmä opettajineen vierailulla Lyseolla

Älylataamon aktiivikäyttöä

Älylataamoon on tehty tänä lukuvuonna vielä muutamia hankintoja. Koska sohvan virkaa toimittavat patjat osoittautuivat suosituiksi oleskelupaikoiksi, hankimme niitä syksyn alussa muutamia lisää. Huovat ja tyynyt ovat myös olleet kovassa käytössä, ja niitä myös vaeltelee ympäri koulua, joten huopia on hankittu uusi erä. Opiskelijat ovat niitä myös toivoneet.

Joillekin hankinnoille on vielä tarve: Älyeteinen on hiukan kolkko ja myös viileä tila, joten jos muiden kulujen jälkeen rahaa riittää, sen viihtyisyyttä pyritään lisäämään. Luokan valkotaulumaalilla maalatut seinät kaipaavat vielä uusintakäsittelyä.

Vesivahinko toisaalla koulussa aiheutti sen, että allekirjoittanut piti syksyllä useita kursseja pelkästään Älylataamossa. Omaan luokkaan paluun jälkeenkin olen pitänyt vähintään yhden kurssin jokaisessa jaksossa Älylataamossa. Kokemukseni on, että viihtyisä tila tekee opiskelusta mukavampaa sekä opettajalle että opiskelijoille, mutta oppituntiin pitää suhtautua eri tavalla kuin ennen. Jos aikoo pitää "perinteisen oppitunnin", niin siihen perinteinen luokka sopinee paremmin. Sanoisin kuitenkin, että jos opettaja rohkenee heittää korkkarit nurkkaan ja kömpiä opiskelijoiden viereen sohvalle juttelemaan tekeillä olevasta työstä, niin se palkitsee molempia.

Olen kerännyt kursseillani palautetta, jossa yhtenä kysymyksenä on ollut tilan vaikutus opiskeluun. Olemme myös toteuttaneet Älylataamo-kyselyn sekä opiskelijoille että opettajille. Näiden tuloksista kuulette pian.

Tässä pari kuvaa oppitunnista, jolla keskusteltiin suomea opiskelevien maahanmuuttajien kanssa työelämän kysymyksistä:

Pitkin kevättä Älylataamossa

Muutama kuukausi Älylataamon käyttöä on takana ja on taas aika kertoilla kuulumisia. Ihan valmis tila ei ole vieläkään. Sähkötyöt (mm. lisää pistorasioita) saatiin tehtyä huhtikuussa, ja Älyeteisen puoli odottaa vielä mm. kuviksen kursseilla työn alla olevaa taideteosta seinälleen. Käyttöä nämä viimeiset säädöt eivät ole estäneet.  Olemme mm. siirtäneet opettajainkokoukset Älylataamoon, koska se on kätevä ja viihtyisä tila siihenkin tarkoitukseen.

Opettajan näkökulmasta

Tilan käyttöidea on, että se on varattavissa oppitunneille joko tunti kerrallaan tai jakson ajaksi. Tunnustan käyttäneeni nopeimman varaajan taktiikkaa ja varanneeni kolmelle kurssilleni Älylataamon koko jaksoon. Opetan siellä pakollisia kursseja uskontoa ja filosofiaa eli ihan tavallisia kursseja. Tässä siis vastaus kysymykseen, millaisiin tunteihin tila sopii. Minusta kaikenlaisiin. Ei tarvitse olla erityinen ryhmätyötunti, vaikka varmasti ryhmätyöskentelyyn luokka on erityisen sopiva.

Opettajana koen, että oppituntitilanne Älylataamossa on tavallista luokkaa rennompi ja epämuodollisempi ja välimatka opettajan ja opiskelijan välillä on pienempi. Tila on samankokoinen kuin muut luokat (+ eteisen puoli), ja istumapaikkoja on tarvittaessa enemmänkin kuin tavallisessa luokassa, mutta eron tekee se, että opiskelijat hakevat vapaasti paikkansa luokassa ja siirtelevät huonekaluja mielensä mukaan.

Iso ero on myös se, että opettajan pöytää ei ole. Siksi joko seison luokan edessä ilman pöydän ja tekniikan taakse piiloutumista tai otan tuolin luokan eteen. Opiskelijat voivat istua ryhmittäin naamatusten keskenään, mutta käytännössä tunneilla joka kerta näytetään jotain isolta kosketusnäytöltä tai kirjoitellaan valkotauluseinälle, joten istumasuunta on ainakin silloin tauluun päin.  Näkyvyys- tai kuuluvuusongelmaa ei ole, koska opiskelijat eivät ole riveissä toistensa takana. Saatan myös seisoa korkean pöydän ääressä jossain muualla luokassa tai istua sohvalla opiskelijoiden vieressä tai kierrellä pitkin luokkaa.

Opiskelijoiden näkökulmasta

Opiskelijoiden ajatuksia on luettavissa tämän blogin aikaisemmista teksteistä ja meidän koulun mediaryhmän blogista. Tässä linkki kolmeen Älylataamoa käsittelevään tekstiin: http://savonlinnanlyseo.blogspot.fi/search/label/%C3%A4lylataamo

Kuten mediaryhmän viimeisimmästä tekstistä ja jo sen otsikosta näkyy, opiskelijat ovat ottaneet Älylataamon mukavasti käyttöönsä. Varsinaisen luokan lisäksi myös Älyeteisen puolella, jossa on patjasohva, pöytiä ja tuoleja, on melkein aina opiskelijoita joko lepäämässä, läksyjä tekemässä tai muuten vaan roikkumassa.

Hyvin toimivaa

Minun kokemukseni mukaan seuraavat asiat toimivat Älylataamossa ja -eteisessä hyvin:

- lattiapinnoite vaimentaa kaiun ja tekee tilasta miellyttävän, ja muutenkin luokka on kaunis ja viihtyisä verrattuna tavallisiin luokkiin

- kalusteita on varsin helppo siirrellä

- sohvina toimivat patjat ovat opiskelijoille mieluisia oleskelupaikkoja niin oppitunneilla kuin vapaa-aikanakin

- isoa kosketusnäyttöä on helppo käyttää, kun siinä on läppäri kiinni; alkuperäinen ajatus siitä, että näytössä on kiinni pikkuruinen tietokone, jolloin näyttöä voidaan siirrellä, ei osoittautunut toimivaksi

- kosketusnäyttö ja runsaasti kirjoituspintaa seinillä on hyvä yhdistelmä

Kehitettävää

Seuraavissa asioissa olisi vielä työstämistä:

- kaksi pienempää näyttöä ovat vajaakäytöllä

- tilanjakajaverhoja ei käytetä kovin paljon

- seisomakorkuisia pöytiä käytetään vähemmän kuin olisi suotavaa

- valkotaulumaalilla maalatut seinät ovat sen verran epätasaisia, että tussijälkien pyyhkiminen on työlästä, seinät vaativat hiomisen ja uudelleen maalaamisen

- useampien eri oppiaineiden tuntien pitämisestä luokassa tarvitaan kokemuksia

- pedagogisten ideoiden vaihtaminen opettajien kesken on tarpeen
- luokan ja erityisesti Älyeteisen viihtyisyyttä voi vielä lisätä pienillä hankinnoilla (esimerkiksi lamppu, tyynyjä, huopia, pelejä, taidetta, viherkasveja...)

Maantieteen ryhmän oppimispäiväkirjojen kommentteja Älylataamosta

GE01.2-ryhmä siirtyi opiskelemaan Älylataamoon kurssin loppupuolella. Opiskelijat pitivät kurssista oppimispäiväkirjaa. Tähän tekstiin on koottu kommentteja Älylataamosta opiskelijoiden oppimispäiväkirjoista. Kommentointiin ei ollut erikseen kehoitettu, vaan kaikki kommentit ovat opiskelijoiden spontaaneja huomoita Älylataamosta.

Tykkäsin Älylataamosta enemmän oppimisympäristönä kuin luokkahuoneesta, olivat sohvat sitten epäergonomisempia tai eivät. Siellä jaksoi keskittyä paremmin ja se oli mukavaa vaihtelua normaaleihin luokkahuoneisiin. Suuret kosketusnäyttötaulut ovat mielestäni parempia opetusvälineitä kuin luokissa käytetyt valkokankaat, mutta toki molemmissa on hyvät ja huonot puolet.

Tunti oli Älylataamossa joka on kivaa vaihtelua, koska voi istua sohvilla.

Pidettiin tunti tänään ensimmäistä kertaa älylataamossa. Itse pidin siitä. Siellä viihtyi paremmin ja jaksoi keskittyä paremmin kuin luokassa. Isolta kosketusnäytöltä oli parempi seurata opetusta. Piirrustukset auttavat minua tajuamaan asioita.

Älylataamo oli ympäristönä kivaa vaihtelua tavallisiin oppitunteihin, mutta pulpeteilla tietokonetta olisi ollut helpompi käyttää.

Opiskelimme älylataamossa, paikka oli hyvä ja hyvä paikka opiskella, hieman rennompaa menoa, mutta silti oppimista, mikä on hyvä juttu.

Ensimmäinen tunti Äly Lataamossa tuntui vähän levottomalta. Ei ole minusta hyvä pitää oppitunteja äly lataamossa. Toinen tunti äly lataamossa tuntui rauhallisemmalta.

Tunti pidettiin uudessa älylataamo-luokassa, jossa käytössämme oli uutta teknologiaa.

Älylataamossa opiskelu oli uudenlaista, mutta välillä tuntuu että siellä opiskelu on liiankin rentoa, ja keskittyminen opetukseen voi helposti mennä ohi.

Tunti älylataamossa oli kiva ja erilainen, mukavaa vaihtelua pelkkään luokassa istumiseen.

Uusi älylataamo luokka ja oppimisympäristön sekä Dropboxin käyttö tekivät kurssilla työskentelystä hieman erilaista ja mielenkiintoista. Tietyllä tavalla se myös helpotti oppimista.

Olimme ensimmäisen kerran älylataamossa, joka oli hyvä asia, koska opiskelu oli rennompaa

oli kiva olla älylataamossa, viihtyisämmät tilat ja paremmat tuolit. Pidin siitä että on taulu, jota ope koskee konkreettisesti ja että ope on siinä lähellä niin ainakin kuulee.

13. tunti 10.12.15 Vieläkin älylataamoa, joka on hyvä.

Tänään oli ensimmäinen tunti älylataamossa, hyvin suunniteltu ja todella kiva oleskelu -ja luokkatila.

Mukava oli taas istuskella pehmeillä sohvilla...

 

Älylataamo korkattu!

Älylataamo tekeillä

Patjasohvat odottavat opettajainhuoneessa pääsyä Älylataamoon

Hannu ja Ville ryhtymässä maalaamaan valkotauluseiniä

Väliverhojen ompelutalkoot meneillään

Älyeteisen kalustus työn alla

Uskonnon ryhmät pääsivät ensimmäisinä kokeilemaan luokkaa

Myös eteisen puolella on oleskelu- ja työskentelytilaa

Luokkaa saa käyttää!

 Ja tällaista siellä oli ennen:

OPH:n hankeseminaari Oulussa

Pistäydyttiin Oulussa. OPH:n hankeseminaarit ovat usein Helsingissä, mutta tällä kertaa päästiin matkustamaan toiseen suuntaan. Seminaariin olisi voinut osallistua etäyhteyden kautta, mutta paikan päällä saa kuitenkin asiasta enemmän irti. Varsinkin, kun Älylataamossa on kyse fyysisestä tilasta, oli kiinnostavaa nähdä, millaisia uusia oppimistiloja Oulussa oli toteutettu. (Toim. huom.: Älylataamossa on tietenkin kyse myös toiminnasta, mutta vielä tällä hetkellä painopiste on tilan rakentamisessa.) Liitän oheen kuvan päivän ohjelmasta ja linkin tallenteisiin.

Seminaarin videotallenne: 
http://oppimaisema.fi/news-5654oppimisymp%C3%84rist%C3%96hankeseminaarin_videotallenne
Padlet-esitys Porvoon koulurakennushankkeista: http://fi.padlet.com/tiina_valikang1/1mal4f5euv5m

Seminaarin alkuosa pidettiin Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksen luentosalissa 2. Oli mainiota päästä sinne, sillä Olli Niemi Suomen yliopistokiinteistöistä esitteli tänä vuonna valmistunutta tilaa. Hänhän piti vuosi sitten Jyväskylän iLO-päivillä esityksen "Bulimiaopetuksesta kohti uusia oppimisympäristöjä", jossa ko. luentosalin suunnitelma oli vielä piirustuksena. Perinteisestä nousevasta auditoriosta oli poistettu penkkirivit ja rakennattu tilalle leveämpiä "terasseja", joita voi käyttää luennon seuraamisen lisäksi ryhmätyöskentelyyn. Ryhmiä varten oli näyttöjä, joihin voi peilata näytön langattomasti, ja tarkoituksena on, että peilaus toimii helposti kaikilla laitteilla. Nyt jo ennakoidaan sitä, että BYOD (Bring Your Own Device) -maailmasta mennään tulevaisuudessa BYOT-maailmaan, jossa laite onkin esine eli tietokone on yhdistetty esimerkiksi vaatteeseen tai koruun tai muuhun esineeseen. Valaistukseen ja akustiikkaan oli luentosalissa kiinnitetty erityistä huomiota.

Jos haluatte kuulla tilasta tarkemmin, suosittelen katsomaan tallennetta - Olli Niemi on esiintyjänäkin kuulemisen arvoinen. Ohessa on kuva, jossa ryhmätyöterassit näkyvät. Kuvaajan puolella tasanteet ovat vähän kapeammat ja niillä on puolipyöreitä pöytiä, joiden ympärille mahtuu noin neljä tuolia. Tilan yhtenä ideana on, että kun se ei ole luentokäytössä, opiskelijoilla olisi sinne pääsy tekemään omia töitään, mutta toistaiseksi tämä ei ole toteutunut, vaan ovet ovat olleet lukossa. Muutos on kuitenkin kuulemma tulossa.


Iltapäivällä kävimme Norssin puolella tutustumassa Ubiko- ja Tukemo-tiloihin. Ubiko on alakoulun "solu", jossa on leveään käytävätilaan rakennettu erilaisia oleskelu-ja työskentelypaikkoja, ja kahta puolta oleviin luokkiin päin on haitariseinät, jotka ovat oletusarvoisesti auki. Tarkoituksena on, että oppilaat voivat työskennellä muuallakin kuin omassa luokassaan ja opettajat voivat joustavasti tehdä yhteistyötä. Solu on suljettu läpikululta, joten käytävätilakaan ei ole levoton ja käytävämäinen, kuten näette kuvista. Siinä on katsomoalue, aika suuri "laiva" oleskelutilana sekä lasikoppi, jossa voi työskennellä rauhassa yksin tai pienessä ryhmässä.

Tukemo puolestaan on yläkoulun erityisopetuksen tila. Se on varsin pieni, vain aulatila ja sen ympärillä neljä luokkaa. Luokissa on pöydät ja tuolit ja lisäksi kangaspäällysteisiä istumatyynyjä, joten sisustusta voi muunnella. Luokkien ikkunoista ja lasiovista näkee aulaan ja tietysti päinvastoin. Jos opettaja ei pidä kaihtimia kiinni, nimittäin. Pienessä aulassa oli minikokoinen näyttämö ja katsomo sekä mm. säkkituoleja, joten sitäkin voi käyttää monitoimitilana.

Mitä hankepäivästä voisi sitten siirtää Älylataamoon? Monesta suusta tuli sama viesti, että jos toimintaa halutaan muuttaa, on muutettava tilaa. Oppimisympäristö on yhteydessä siihen, mitä tehdään. Opettaja voi muuttaa toimintatapaa yhteisöllisemmäksi, toiminnallisemmaksi ja joustavammaksi tietysti perinteisessä pulpettiriviluokassakin, mutta helppoa se ei ole. Ympäristö ohjaa nimittäin myös oppilaita/opiskelijoita, ei vain opettajaa.

Älylataamon sisustaminen on loppusuoralla ja olen aika vakuuttunut, että siitä tulee hyvä! Oulussa saadun kokemuksen perusteella vahvistui usko, että lattianpäällysteen tilaaminen oli oikea ratkaisu, vaikka Flotex onkin kovin kallista. Akustiikan muutoksen huomasi kyllä omin korvinkin, kun kävi luokassa maton asentamisen jälkeen. Sitä paitsi se on kaunis! Minusta se muistuttaa suomalaista maisemaa lentokoneesta katsottuna: metsää ja järvi - tosin järvi on kovin neliskanttinen. Ismon mielestä se muistuttaa pelikenttää, jossa on maalialue. :) Syysloman jälkeen opettajat talkoilevat seiniin valkotaulumaalia ja ikkunoihin verhoja ja tilanjakajaverhoja ynnä muuta pientä tarpeellista.

Hitaasti, mutta varmasti

Älylataamon käynnistäminen etenee hitaammin kuin olemme suunnitelleet. Syitä on varmasti monia, mutta yksi niistä lienee hajautettu päätöksenteko. Olemme halunneet, että mahdollisimman moni voi olla mukana asioista päättämässä, ja kun koolla on eri kokoonpanoja, voi tehtävien jakaminen jäädä vähän epämääräiseksi.

Nyt ollaan kuitenkin niin pitkällä, että kaikki kalusteet ja sisustukseen liittyvät tilaukset on tehty. Ennen syyslomaa on tarkoitus pitää maalaus- ja ompelutalkoita, minkä jälkeen pääsemme käyttämään luokkaa, vaikka osa tekniikasta puuttuukin vielä. Pedagogisia talkoita on myös toivottu, joten niitä käynnistellään loman jälkeen. Kuulette niistä vielä!

Älylataamo pääsee syksyllä vauhtiin

Hankeasiat venyivät jonkin verran opettajan kuuluisan kesäkeskeytyksen puolelle. Saimme kuitenkin asiat etenemään niin, että otamme toivottavasti Älylataamo-luokan käyttöön syksyn ensimmäisen jakson aikana. Sisustusratkaisut eivät olleet ihan helppoja, sillä eri opettajilla oli aika erilaisia ajatuksia siitä, millaiselta luokan pitäisi näyttää ja miten siinä otetaan huomioon ergonomia. Pyrimme myös tarkalla silmällä lukemaan opiskelojoiden kommentteja. Kompromissiratkaisuun lopulta päädyttiin, mutta se on todennäköisesti ihan hyvä ratkaisu.

Kalustukseen käytettävästä rahasta vie aika ison osan lattianpäällyste, jonka kuitenkin hyvin tiukan äänestyksen jälkeen päätimme hankkia. Sohvien korvikkeiksi luokkaan ja aulaan tulee paksuja kangaspäällysteisiä vaahtomuovipatjoja ja -paloja, joiden etuina ovat siirreltävyys ja edullisempi hinta. Pinottavia tuoleja, pystyyn taittuvia pöytiä ja seisomakorkuisia pöytiä tulee jonkin verran, mutta niiden tilaukset hoidetaan loman jälkeen. Seuraavista kuvista käy ilmi suunnittelemamme värimaailma, joka on saanut innoituksensa koulun sinivihreästä logosta.

Älylataamo-luokka alkaa hahmottua

Kevään mittaan Älylataamo-ideat ovat alkaneet hahmottua. Luokkatilasta tehtiin päätös, ja valintaan vaikutti varsin paljon se, että kyseisen luokan vieressä on aulatila, josta saadaan kalustamalla luokan jatke. Hetken verran pohdimme, voisiko tilojen välisen seinän purkaa, mutta totesimme, että siihen ei budjettimme riitä. Ennen luokan tyhjentämistä siellä oli viikon verran timelapse-kamera kuvaamassa toimintaa sellaisena kuin se on tavallisessa luokassa. Kamera palaa töihin, kun saamme uudelleen sisustetun luokan taas käyttöön. Tästä linkistä voitte katsella tavattoman tavallisen luokan kuvia.

Savonlinnan kaupungilla on hankintasopimus Iskun kanssa, joten pyysimme sieltä edustajan kuuntelemaan toiveitamme ja tekemään meille ehdotuksen kalusteista. Ehdotus on nyt ollut sekä opiskelijoiden että opettajien kommentoitavana, ja Iskulle lähtee pian pyyntö muokatusta ehdotuksesta. Valitettavasti sillä rahalla, joka meillä on käytettävissä, ei saa ihan sitä, mitä haluaisimme. Muunneltavuudesta emme tingi, mutta emme haluaisi tinkiä myöskään viihtyisyydestä.

Mm. seuraavista asioista on tehtävä päätöksiä:
- Kuinka monta istumapaikkaa luokkaan tarvitaan? Millaisia istuimien pitää olla, jotta muunneltavuus toteutuu mahdollisimman helposti? Pyörällisiä, pinottavia, helposti kainaloon otettavia? Voiko luokassa olla myös seisomapaikkoja? Millaisia kalusteita voi siirtää luokasta aulatilan puolelle ja päinvastoin?
- Kuinka paljon pöytiä tarvitaan vai tarvitaanko niitä ylipäänsä? Millaiset pöydät ovat muunneltavuuden kannalta parhaita? Kokoon taittuvat vai pienet monikulmaiset, joita voi yhdistellä? Korkeat pöydät?
- Kuinka toteutetaan näyttämö ja nouseva katsomo ilman kiinteitä rakenteita? Kulmamatto ja erikorkuisia tuoleja sekä kohdevalo?
- Kuinka tilaan saadaan viihyisyyttä? Kokolattiamattoon ei ole varaa eikä näillä näkymin juuri muihinkaan mattoihin. Saadaanko ikkunaverhoilla väriä ja pimennysominaisuuksia yhtä aikaa?
- Miten paloturvallisuus taataan?
- Voimmeko säästää rahaa käyttämällä entisiä kalusteita? Kuinka niillä toteutetaan ajatus tilasta, joka on erilainen kuin ennen?
- Säästetäänkö liitutaulu?
- Tehdäänkö valkotaulumaalilla seinästä tai seinistä kirjoitusalustoja?
- Miten tekniikka sijoitetaan luokkaan?

Hankepäivä

Opetushallitus on järjestänyt kaksi seminaaripäivää käynnissä oleville oppimisympäristöjen kehittämishankkeille. Marraskuussa meiltä pääsi koulutyöstä irrottautumaan vain allekirjoittanut, mutta huhtikuussa olimme liikkeellä kahden hengen tiimillä. Hankepäivä oli mielenkiintoinen ja sisälsi mm. hankkeiden esittelyä ja ryhmäkeskusteluja. Päivän aloitti professori Kirsti Lonka, jonka monipuolisen esityksen aiheena oli kuilu diginatiivien opiskelijoiden ja opiskelukäytäntöjen välillä. Opimme mm. uuden termin: muuntojoustava tila. Sellainen Äylataamokin voisi olla.

Tässä linkki oph:n sivulle, jossa on osa hankepäivän materiaaleista:  http://www.oph.fi/rahoitus/valtionavustukset/103/0/valtionavustukset_oppimisymparistojen_kehittamiseen_2015?language=fi
Mind the Gap -blogi: http://blogs.helsinki.fi/mindthegap/

Solmimme myös yllättävän kontaktin Helsingin yliopiston suuntaan, mutta siitä myöhemmin ehkä lisää, sillä se ei suoraan liity Älylataamoon.

Vierailu Muurameen

Monien aikatauluhankaluuksien jälkeen saatiin vihdoin järjestymään tutustumisretki Muuramen lukioon. Kollegat Harri ja Ville yrittivät sanoa, että kakkosketju lähti matkaan, mutta meiltähän lähtee aina ykkösketju! Ei muusta puhettakaan. Rehtori Aki Puustinen antoi meille ystävällisesti kaksi tuntia aikaansa ja koulun esittelyn.

Päällimmäisenä meille jäi mieleen, että Muuramen lukiolla on kaksi isoa asiaa, johon sitoudutaan vahvasti ja jotka vaikuttavat monella tavalla koulun arkeen ja toimintakulttuuriin: yrittäjyysopinnot ja kestävän kehityksen sertifikaatti. Kolmantena tulee sosiaaliseen mediaan panostaminen. Pohdiskelen tässä kuitenkin oman hankkeemme kannalta tärkeää luokan sisustamista. Muuramen Kenno-luokkaan oli sijoitettu seinänvieruspöydälle riviin 12 tyhmää päätettä eli varsinainen tietokone oli muualla. Koko seinän kokoinen peili toi tilaan avaruutta ja toisti mm. päätyseinän ikkunasta avautuvaa järvimaisemaa. Luokan keskellä oli kaksi kaarevaa sohvaa ja lisäistuimina säkkituoleja. Sohvaryhmän alla oli pyöreä matto. Värit olivat voimakkaita, turkoosia ja oranssia, kuten oheisesta kuvasta näkyy. Esitystekniikkana oli videotykki, johon voitiin liittää tietokone piuhalla sekä valkokangas. Pöytiä ei ollut, vaan laatikollinen vanerilevyjä vihkon alustaksi. iPadit voitiin tuoda tarvittaessa mukaan. Kenno-luokan vieressä oli pieni ryhmätyöhuone.

Meidän Älylataamoamme varten on käytössä suurempi tila, joten suoraa kopiointia emme tule harrastamaan, mutta oppia voimme ottaa siitä, että pienikin tila voi olla monikäyttöinen. Tärkeää on, että tila kutsuu olemaan ja tekemään ja keskustelemaan yhdessä - ja myös viihtymään.

http://peda.net/veraja/muurame/lukio

BETT-opetusteknologiamessut kahden ensikertalaisen silmin

Viime viikolla Lyseon Älylataamo-hankerahoitus vapautti kolmen messukonkarin lisäksi myös kaksi innokasta ensikertalaista mukaan BETT-opetusteknologiamessuille Lontooseen. ExCel-keskuksessa pidetyillä messuilla oli satoja kasvatus- ja teknologia-alan edustajia eri puolilta maailmaa esittelemässä omia innovaatioitaan ja luomassa kontakteja opetusalan ihmisiin. Mukana oli myös kasvatus- ja koulutusalan asiantuntijoita puhumassa luovuudesta, tutkimuksesta ja omista oivalluksistaan käytännön työssä.

Erityisen paljon messuilla oli tarjolla erilaisia älytauluja, mutta kiinnostavin idea taisi sittenkin olla singaporelainen ”muistikku”, johon asennetun ohjelmiston avulla saattoi oman tallennetun tiedon esittää minkä tahansa videotykin kautta heijastamalla erilaisiin pintoihin ja jonka avulla saattoi myös piirtää tai kirjoittaa heijastettavaan pintaan ilman konkreettista kosketusta. Paljon oli tarjolla myös hallinto-ohjelmia Iso-Britanniassa toimivien koulujen tarpeisiin ja opetuksen pelillistämiseen liittyviä visuaalisia ohjelmia etenkin ensimmäisen kouluasteen oppilaille.

BETT-messujen lisäksi meillä oli mahdollisuus osallistua Applen järjestämiin koulutuksiin. Kun Ismo, Virpi ja Hannu kävivät kouluvierailuilla, osallistuin itse Villen kanssa Applen koulutuksiin. Näiden koulutusten nyrkkisääntönä oli se, että jaettava tieto oli salaista. Tilaisuuksissa ei saanut kuvata eikä käyttää sosiaalista mediaa. Yleisesti voi kuitenkin kertoa, että aiheet käsittelivät Applen omia oppimisympäristöprojekteja ulkomailla, iPadin työkaluja, tekijänoikeuksia ja luovuuden lähteitä. Näitä aiheita oli kuitenkin esillä myös viime syksyn ILO-päivillä Jyväskylässä, joten Applen innovaatiot eivät sinällään tuoneet kovin paljon uutta tietoa, vaikka koulutukset olivatkin laadukkaita ja ammattimaisesti järjestettyjä.

Tällä hetkellä muokattavien oppimisympäristöjen vaikutusta pidetään merkittävänä oppimisen edistäjänä ja kouluja pyritäänkin kehittämään luovilla sisustusratkaisuilla. Luovat ratkaisut mahdollistavat entistä paremmin erilaisten oppijoiden tarpeiden huomioinnin ja perinteisten opetusmetodien kehittämisen. BETT-messuilla todentui se, millaista teknologiaa uudistuvien koulujen tarpeisiin on tällä hetkellä olemassa ja millaisiin innovaatioihin voisi tulevaisuudessa tarttua. Hienolta tuntuu se, että meidän koulumme on tässä kehityksessä vahvasti mukana.

Kuulumisiin Lontoo!

Teksti: Anita Hietalahti
Kuvat: Anita Hietalahti, Ville Holopainen

Messumatkalla

Maailman suurimmat opetusteknologiamessut nimeltään Bett Show pidetään vuosittain Lontoossa. Ne ovat myös suomalaisten suosiossa; tänä vuonna väitetään 700 suomalaisen vierailleen messuilla. Meidän koululta lähti mukaan viiden hengen joukkue, jossa on mukana kolme veteraania ja kaksi ensikertalaista. Aloitimme työt ahkerasti heti Gatwickin lentokentällä ja sovimme alustavasti vierailusta Muuramen lukioon. Vaikka päivä meni pitkäksi (olimme pitäneet aamutunnit ennen Savonlinnasta lähtöä...) osallistuimme vielä illan lopuksi Ilona IT:n järjestämään suomalaisten tapaamiseen, jossa oli mukana tietysti Ilonan ryhmämatkalaisia, mutta myös meitä omatoimimatkaajia. Siellä kuultiin mm. Turun norssin ja Kaarinan kuulumisia sekä Ilonan "pelinavaus" suomalaisella Smartfeet-alustalla. Kiitos, Ilona IT sekä tilaisuudesta että palkinnosta, jonka Savonlinnan lyseon lukion joukkue voitti!

Ensimmäisenä ja toisena messupäivänä porukkamme jakautui siten, että ensikertalaiset osallistuivat Applen koulutuksiin ja me, jotka jo olemme vastaavissa koulutuksissa joskus olleet, kiersimme messuja ja kävimme Smart-älytauluja edustavan Aronet-yhtiön järjestämällä vierailulla Bridge Academy -nimisessä koulussa. Kiitos vierailun järjestämisestä, Aronet!

Kouluvierailu

Matematiikkaa ja musiikkia painottava Bridge Academy sijaitsee lähellä Haggerstonin Overground-asemaa Regent's Canalin varrella yhdellä Lontoon monikulttuurisimmista alueista. Kouluun pääsi sisälle vain, kun sai vastaanottotiskiltä kortin, jolla pääsi turvaportista läpi. Vierailijoilla oli punainen nauha ja opettajilla violetti. Punanauhaiset eivät saaneet liikkua itsekseen missään, vaan vain henkilökunnan jäsenen seurassa. Systeemiä tunnuttiin pitävän itsestään selvänä, koska opettaja, joka toimi oppaanamme, totesi ohimennen, että tämähän on tietysti teille tuttua.

Oppilaita koulussa on noin tuhat, ja he näyttivät olevan meidän yläkoululaistemme ikäisiä. Meitä opastanut Josh oli 13-vuotias. Oppilaat tulevat kouluun lähialueelta, ja jos ymmärsin oikein, kaksi kolmannesta heistä on oikeutettu ilmaiseen kouluruokaan, mikä on merkki perheen alhaisesta tulotasosta. Oppilaat käyttivät koulupukua, johon kuului violetti bleiseri. Sekä opettajien että oppilaiden käytös ja puhetapa olivat hyvin kohteliaita ja oppitunneilla oli hyvä työrauha.

Kävimme muutamassa luokassa ja lisäksi tutustuimme nopeasti muihin tiloihin; esimerkiksi kävelimme läpi kuvataiteen ja musiikin tilat ja kurkkasimme liikuntasaliin. Rakennuksen pohjakerroksessa oli aulatila ja ruokala, ylempänä keskellä kirjasto ja luokat ympärillä useammassa tasossa. Ylhäältä pääsi suljetulle oleskelupihalle, jossa tosin sillä hetkellä ei ollut ketään, ja toiseen rakennukseen, jossa olivat yläluokkien tilat. Koulurakennus oli varsin uusi ja toki siisti, mutta perusluokat olivat yllättävän ahtaita ja matalia. Paikkoja niissä oli noin kolmellekymmenelle eri tavoin ryhmiteltyjen pöytien ääressä, mutta niissä luokissa, joissa kävimme, oppilaita oli noin parikymmentä. Kun siihen lisättiin muutama vierailija, niin aika pian tuli tukala olo.

Viivähdimme kolmella matematiikan tunnilla. Luokissa oli Smart-älytaulut ja lisäksi yleensä tussitaulu. Eri opettajat käyttivät älytauluja eri tavoin; yhdessä luokassa siihen kirjoitettiin tussilla, toisessa käytettiin GeoGebra-ohjelmaa ja kolmannessa SmartAmp-ohjelmistoa. Yhdessä luokassa oppilailla oli "mini-whiteboardit" eli muovitaulut, joihin kirjoitettiin tussilla ja jotka voitiin pyyhkiä taas puhtaaksi. Vastaus näytettiin sitten taululta opettajalle ja toisille oppilaille. Joissakin luokissa oppilaat käyttivät iPadeja, jotka tuotiin luokkaan tuntia varten kärryissä. Omia laitteita oppilaat eivät saaneet tuoda eikä tunneilla näkynyt puhelimia eikä muita elektronisia laitteita, mutta oppilaiden käytössä oli käytävillä tietokoneita, joihin pääsi kirjautumaan henkilökohtaisella tunnuksella. En tosin tiedä, milloin he niitä käyttävät, sillä Josh kertoi meille, ettei heillä ole välitunteja, vaan oppitunnilta siirrytään suoraan seuraavalle tunnille, kun kello soi.

Luokkien seinillä oli paljon oppilaiden tuotoksia ja muuta materiaalia. Myös käytävien seinillä oli paljon kuvataidetta ja tauluja, joissa esiteltiin mm. opiskelijoita, jotka olivat menestyneet urheilussa tai musiikissa tai saaneet hyviä arvosanoja. Tauluissa myös kerrottiin, minkä verran koko koulun opiskelijat olivat saaneet parhaita arvosanoja ja minkä verran toiseksi parhaita jne. Arvosanoista kerrotaan myös koulun kotisivuilla. Syntyi vaikutelma, että testaamiselle ja arvosanoille pantiin paljon enemmän painoa kuin meillä Suomessa.

Kouluvierailut ovat aina kiinnostavia, koska niistä voi saada ideoita oman koulun toimintaan, mutta myös oivalluksia siitä, mikä on itsellä hyvää ja toimivaa. Kiitos, Bridge Academy!

www.ilona.it
www.smartfeet.fi
www.aronet.fi
http://www.bridgeacademy.hackney.sch.uk


Kuvat: Virpi Loikkanen ja Hannu Soini

Uusi hanke alussa

Savonlinnan lyseon lukio sai Opetushallitukselta hankerahaa Älylataamo-hankkeeseen. Tarkoituksena on kalustaa ja varustaa esitystekniikalla yksi perinteinen luokkahuone niin, että siitä tulee joustavasti käytettävä ja nopeasti muunneltava tila, jossa voidaan työskennellä esimerkiksi pienryhminä. Luokkatilat koulussamme ovat hyvin yhdenmukaisia ja perinteisen "riisuttuja" ilmiasultaan. Uuden sisustuksen tulisi olla viihtyisä ja vapauttaa opiskelijat pulpetin äärellä istumisesta. Perimmäisenä tarkoituksena on toki vapauttaa oppiminen ja opettaminen!

Ensimmäinen toimenpide hankkeen puitteissa oli osallistua Iloa oppimiseen kaikkialla -seminaariin Jyväskylässä. Tapahtuma oli jatkoa iLO-päivien sarjalle, josta on aikaisemmin kerrottu tässä blogissa. JAMK:n tiloissa järjestetty seminaari tuki erinomaisesti Älylataamo-hanketta, sillä päivien ohjelmassa oli aiheeseen liittyviä puheenvuoroja, ja meillä oli myös mahdollisuus nähdä JAMK:lla toteutettuja muunneltavia tiloja. Seuraavasta linkistä pääsee seminaariohjelmaan, johon on linkitetty tallenteita ja pajojen esityksiä. Älylataamon näkökulmasta suosittelemme erityisesti Olli Niemen ja Satu Aksovaaran esityksiä, jotka pidettiin perjantaiaamuna. http://www.jamk.fi/fi/Koulutus/Ammatillinen-opettajakorkeakoulu/iloa/ohjelma/

Jyväskylästä kotiuduttuamme järjestimme kaikille opettajille avoimen ideapalaverin, jossa heiteltiin ideoita ja käytiin yhdessä luokkatilassa kuvittelemassa, mitä haluaisimme siellä olevan sen jälkeen, kun entinen kalustus on viety pois. Tilan suunnittelu ja pedagogisten ratkaisujen miettiminen kulkevat käsi kädessä. Toisaalta tila on suunniteltava opiskelun näkökulmasta mahdollisimman toimivaksi, toisaalta uusi tila voi synnyttää uudenlaisia pedagogisia käytäntöjä.

Järjestimme myös opiskelijoille piirustustuokion, jossa he voivat valmiiseen pohjapiirustukseen merkitä toiveitaan uuden luokan sisustuksesta. Saattaa olla, että esimerkiksi metron sisäänkäynti ja sauna jäävät toteuttamatta, mutta myös paljon toteuttamiskelpoista on mukana. Palaamme asiaan, kunhan kopiokoneen skannaustoiminto saadaan kuntoon.

Viimeinen toimenpide ennen joulua oli retki Kuopioon. Reissulle ilmoittautui neljä opettajaa, ja kävimme Klassillisessa lukiossa vaihtamassa kuulumisia sekä tutustumassa Itä-Suomen yliopiston opetusteknologian testiympäristöön. Erityisesti jälkimmäisestä tarttui mukaan paljon ideoita ja ajateltavaa. Kiitos, Ari Paldanius, palaamme varmasti asiaan, kun alamme tehdä päätöksiä kaluste- ja laiteratkaisuista. http://www.uef.fi/fi/uef/-/opettaja-saa-tekniikan-haltuun-opetusteknologian-testiymparistossa

Kuvat: Virpi Loikkanen