maanantai 16. toukokuuta 2016

Pitkin kevättä Älylataamossa

Muutama kuukausi Älylataamon käyttöä on takana ja on taas aika kertoilla kuulumisia. Ihan valmis tila ei ole vieläkään. Sähkötyöt (mm. lisää pistorasioita) saatiin tehtyä huhtikuussa, ja Älyeteisen puoli odottaa vielä mm. kuviksen kursseilla työn alla olevaa taideteosta seinälleen. Käyttöä nämä viimeiset säädöt eivät ole estäneet.  Olemme mm. siirtäneet opettajainkokoukset Älylataamoon, koska se on kätevä ja viihtyisä tila siihenkin tarkoitukseen.

Opettajan näkökulmasta

Tilan käyttöidea on, että se on varattavissa oppitunneille joko tunti kerrallaan tai jakson ajaksi. Tunnustan käyttäneeni nopeimman varaajan taktiikkaa ja varanneeni kolmelle kurssilleni Älylataamon koko jaksoon. Opetan siellä pakollisia kursseja uskontoa ja filosofiaa eli ihan tavallisia kursseja. Tässä siis vastaus kysymykseen, millaisiin tunteihin tila sopii. Minusta kaikenlaisiin. Ei tarvitse olla erityinen ryhmätyötunti, vaikka varmasti ryhmätyöskentelyyn luokka on erityisen sopiva.

Opettajana koen, että oppituntitilanne Älylataamossa on tavallista luokkaa rennompi ja epämuodollisempi ja välimatka opettajan ja opiskelijan välillä on pienempi. Tila on samankokoinen kuin muut luokat (+ eteisen puoli), ja istumapaikkoja on tarvittaessa enemmänkin kuin tavallisessa luokassa, mutta eron tekee se, että opiskelijat hakevat vapaasti paikkansa luokassa ja siirtelevät huonekaluja mielensä mukaan.

Iso ero on myös se, että opettajan pöytää ei ole. Siksi joko seison luokan edessä ilman pöydän ja tekniikan taakse piiloutumista tai otan tuolin luokan eteen. Opiskelijat voivat istua ryhmittäin naamatusten keskenään, mutta käytännössä tunneilla joka kerta näytetään jotain isolta kosketusnäytöltä tai kirjoitellaan valkotauluseinälle, joten istumasuunta on ainakin silloin tauluun päin.  Näkyvyys- tai kuuluvuusongelmaa ei ole, koska opiskelijat eivät ole riveissä toistensa takana. Saatan myös seisoa korkean pöydän ääressä jossain muualla luokassa tai istua sohvalla opiskelijoiden vieressä tai kierrellä pitkin luokkaa.


Opiskelijoiden näkökulmasta

Opiskelijoiden ajatuksia on luettavissa tämän blogin aikaisemmista teksteistä ja meidän koulun mediaryhmän blogista. Tässä linkki kolmeen Älylataamoa käsittelevään tekstiin: http://savonlinnanlyseo.blogspot.fi/search/label/%C3%A4lylataamo

Kuten mediaryhmän viimeisimmästä tekstistä ja jo sen otsikosta näkyy, opiskelijat ovat ottaneet Älylataamon mukavasti käyttöönsä. Varsinaisen luokan lisäksi myös Älyeteisen puolella, jossa on patjasohva, pöytiä ja tuoleja, on melkein aina opiskelijoita joko lepäämässä, läksyjä tekemässä tai muuten vaan roikkumassa.


Hyvin toimivaa

Minun kokemukseni mukaan seuraavat asiat toimivat Älylataamossa ja -eteisessä hyvin:
- lattiapinnoite vaimentaa kaiun ja tekee tilasta miellyttävän, ja muutenkin luokka on kaunis ja viihtyisä verrattuna tavallisiin luokkiin
- kalusteita on varsin helppo siirrellä
- sohvina toimivat patjat ovat opiskelijoille mieluisia oleskelupaikkoja niin oppitunneilla kuin vapaa-aikanakin
- isoa kosketusnäyttöä on helppo käyttää, kun siinä on läppäri kiinni; alkuperäinen ajatus siitä, että näytössä on kiinni pikkuruinen tietokone, jolloin näyttöä voidaan siirrellä, ei osoittautunut toimivaksi
- kosketusnäyttö ja runsaasti kirjoituspintaa seinillä on hyvä yhdistelmä

Kehitettävää

Seuraavissa asioissa olisi vielä työstämistä:
- kaksi pienempää näyttöä ovat vajaakäytöllä
- tilanjakajaverhoja ei käytetä kovin paljon
- seisomakorkuisia pöytiä käytetään vähemmän kuin olisi suotavaa
- valkotaulumaalilla maalatut seinät ovat sen verran epätasaisia, että tussijälkien pyyhkiminen on työlästä, seinät vaativat hiomisen ja uudelleen maalaamisen
- useampien eri oppiaineiden tuntien pitämisestä luokassa tarvitaan kokemuksia
- pedagogisten ideoiden vaihtaminen opettajien kesken on tarpeen
- luokan ja erityisesti Älyeteisen viihtyisyyttä voi vielä lisätä pienillä hankinnoilla (esimerkiksi lamppu, tyynyjä, huopia, pelejä, taidetta, viherkasveja...)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti